Pro Espoonjoki ry. on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella vaikuttava yhdistys. Sen varsinaisina jäseninä on tällä hetkellä 19 kansalaisjärjestöä, jotka toimivat samalla alueella. Näistä 12 on asukas- ja kaupunginosayhdistyksiä, yksi kalastuskunta ja loput muita kansalaisjärjestöjä (www.proespoonjoki.fi). Yhdistyksen pääasiallinen toimialue on vesistön valuma-alue. Se on esitetty liitteessä 2 ja kattaa noin 132 neliökilometriä. Siitä valtaosa on Espoossa, mutta laaja alue kuuluu Vantaan kaupunkiin ja osia Kauniaisten kaupunkiin. Alueella on viisitoista yli hehtaarin kokoista järveä, joista suurimpia ovat Bodominjärvi, Pitkäjärvi, Matalajärvi ja Lippajärvi. Näiden järvien vedet virtaavat Glimsin ja Glomsin jokiin ja yhtyessään ne muodostavat Espoonjoen.

Pro Espoonjoki ry pitää maakuntakaavaa keskeisimpänä uuden maankäyttö- ja rakennuslain pitkän tähtäimen suunnittelun ja toteutuksen välineenä. Sen avulla voidaan toteuttaa valtioneuvoston hyväksymiä valtakunnallisia tavoitteita ja varmistaa seudullisesti merkityksellisten alueiden säilyminen sekä sovittaa kunnan yleiskaavan pääpiirteet suurempaan kokonaisuuteen. Yhdistyksen mielestä maakuntakaavassa tulee varmistaa maakunnan asukkaille viihtyisä ja terveellinen elinympäristö, varmistaa seudullisten ja paikallisten kauneus- ja kulttuuriarvojen sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen. Maakuntakaavassa tulee lisäksi ennalta ehkäistä ympäristöhaittoja, jotka Uudellamaalla keskittyvät usein vesiensuojelun ja meluntorjunnan edistämiseen. Lisäksi yhdistys arvostaa Uudenmaan liiton omaksumaa laajaa vuorovaikutusprosessia.

Espoonjokilaakso sen yläpuolisine järvineen muodostaa vanhojen kulttuuriperintökohteiden ja –maiseman, luontoarvojen ja virkistysalueiden kannalta merkittävän yhtenäisen alueen. Alue kattaa lisäksi Espoon keskeisiä asuntoalueita ja ulottuu toisaalta myös kuntarajojen yli. Alueelle kohdistuu luonnollisesti myös lisärakentamispaineita. Maakuntakaavalla tuleekin turvata näiden Espoonjoen vesistön arvokkaiden alueiden säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa riittävän hyvin esitämme kaavaluonnokseen seuraavia muutoksia ja tarkennuksia:

Espoonjoen vesistön jokilaaksot mereltä Bodomjärvelle ja Pitkäjärvelle tulee varmista kaavamerkinnöin yhtenäisenä alueena siten, että siinä otetaan huomioon vanhat kulttuuriarvot, luonto ja virkistystarpeet. Jokiuoman välittömät ranta-alueet tulee rauhoittaa uudelta rakentamiselta vähintään 200 metrin levyiseltä vyöhykkeeltä ja lisäksi laajemminkin erityiskohteitten osalta. Maakuntakaavaan tulee tehdä tähän tähtäävät kaavamerkinnät ja määräykset sekä selvitysosaan tarkemmat selostukset alueen kokonaisuuteen liittyvistä arvoista.

Vesistön alueella on useita jo suojeltuja alueita. Ne tulisi saada myös maakuntakaavaan omin merkinnöin. Tärkeimmät näistä ovat Matalajärvi, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi lintuvedeksi, Lippajärvi, joka on 1930 luvulla rauhoitettu linnustonsuojelualueeksi ja suojeltu Träskändan puisto, jonne liittyy mm. vanha puistomaisema sekä myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Liitteen 2 karttaan on merkitty nämä sekä muut vastaavat kohteet.

Yksi erikoiskohde on Lohjan ratalinja. Kaavaluonnoksen mukaan se haarautuu nykyiseltä rantaradalta juuri ennen Espoonjokea. Tämä merkitsee joen ylityskohtaan kahta lähekkäin olevaa rautatiesiltaa. Menettelyllä tuhotaan kohtuuttomasti joen vartta sekä jokilaakson arvokasta kulttuurimaisemaa. Alue tulisi olemaan käytännössä pois virkistyskäytöstä ja samalla katkeaa tärkeä viheryhteys haitallisen pitkältä osalta. Huomattavasti parempaan tulokseen päästään siirtämällä radan haarautumiskohta vasta joen ylityksen toiselle puolelle, jolloin nykyiseen nähden täydennyksenä tarvitaan vain olemassa olevan rautatiesillan levennys lisäraiteella. Tämän ei käsityksemme mukaan tarvitse merkitä kovin suuria muutoksia kaavaluonnoksessa esitettyyn ratalinjaukseen.

Kaavassa tulee ottaa huomioon tällä alueella olevia muitakin erikoiskohteita. Jätevesilinja on esitetty Vantaan puolelta Pitkäjärven pohjaa pitkin edelleen Suomenojan puhdistamolle. Parhaillaan rakennetaan jo uutta putkea maalle järven pohjoispuolelle. Uusi jätevesilinjaus tulee saada kaavaan ja siirtoviemärimerkintä Pitkäjärven keskeltä tulee poistaa. Järven pohjassa oleva jätevesiputki on suuri riski vesistön kannalta eikä tämäntapaisia ratkaisuja pitäisi enää sallia vastaavilla alueilla, kun vaihtoehtoja on olemassa.

Näiden kohtien tarkemmat perustelut ja erittelyt on esitetty liitteessä 1.

Espoossa 25.2.2004

Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf

Tapio Ala-Peijari, puh.joht.                                 Martti Salakari, sihteeri

Kaivosmiehentie 6 B
02730 ESPOO
puh 040-8290068
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi