Vastaselitys Espoon kaupungin ja ABB Credit Oy:n antamiin lausuntoihin, joka koski valitustamme Espoon kaupungin rakennuslupapäätöksestä 7.2.2002.
Vastaselityksen antaja
Pro Espoonjoki
ry.
Puheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
Kaivosmiehenkuja 6 B
02730 ESPOO
Sen lisäksi mitä olemme aikaisemmin sanoneet valituksessamme haluamme
lausuntojen johdosta todeta seuraavaa.
Pro Espoonjoki ry katsoo, että sillä on oikeus tehdä sääntöjensä mukaan valitus ko. asiassa. Espoon kaupunki ei ole lausunnossaan kyseenalaistanut valitusoikeuttamme kuten muiden valittajien osalta, joten ilmeisesti myös kaupungin mielestä meillä on valitusoikeus asiassa. ABB Credit Oy:n vastineessa sen sijaan vedotaan yhdistyksen sääntöihin ja niiden perusteella esitetään epäilys yhdistyksen valitusoikeudesta. Sääntöjemme kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
Tässä tapauksessa rakennuslupapäätös on kaavan vastainen, joten kaavaa koskevana asiana sääntöjemme mukaan valituksen teko ko. asiassa kuuluu yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen.
Kaavoittaja on
aikanaan merkinnyt rajat, joiden sisäpuolelle rakennukset tulee sijoittaa.
Erilaiset spekulaatiot siitä mitä kaavoittaja on saattanut tarkoittaa kaavaa
tehdessään ovat tässä yhteydessä tarpeettomia. Kaavan merkintöjen tulee
olla kaikkia osapuolia sitovia. Jos kaavan merkinnöistä poiketaan, niin on
harkittava onko muutos maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähäinen.
Käsityksemme mukaan toteutettu muutos ei ole vähäinen. Tätä perustelemme
seuraavasti.
Lausunnoissa poikkeaman kokoa on verrattu vain koko rakennushankkeen kokoon.
Oleellista ei ole kuitenkaan pelkästään se, kuinka paljon ja minkälaista
rakentamista tapahtuu muutosalueen lähialueella vaan, se kuinka muutos
vaikuttaa muutoksen kohteena olevaan alueeseen eli tässä tapauksessa
jokivarren säilymiseen kaavoittajan tarkoittamana rakentamiselta vapaana
alueena. Palloiluhallin osalta vapaa alue supistuu lausuntojen perusteella
suurimmillaan 86 m:stä 60 m:iin eli kaikkiaan 30 %. Todellisuudessa paikalla
mitattuna ko. kohdalla rakennusalueen raja on 42 metriä ja rakennuksen nurkka
noin 47 metriä joen lähimmästä rantatörmästä, jolloin supistuminen on
luokkaa 35 %. Näin suuri kavennus ei voi olla vaikuttamatta jokilaakson alueen
toimivuuteen viheralueena, kulttuuriympäristönä tai maisemallisena
elementtinä. Toisaalta koko hankkeenkin rakennustilavuuteen verrattuna
rakennusalueen ylittävä osa on n. 1000 m3
eli n. 20 % kokonaistilavuudesta (53 000 m3), mitä ei voida pitää
vähäisenä.
Lausunnoissa on viitattu myös vastarannan puolella olevaan kaavan mukaiseen rakennusrajaan, joka on noin 50 metrin etäisyydellä joesta. Tällä perusteella ajatellaan että joen eteläpuolellakin raja voitaisiin siirtää yhtä lähelle jokea. Käytännössä asia on juuri päinvastoin. Oleellista on joen molemmille puolille yhteensä syntyvä rakentamiselta vapaan alueen leveys. Jos myös joen vastakkaisella rannalla oleva vapaa alue on kaavassa kapea, niin sitä suuremmalla syyllä lisäkaventaminen kaavan määräyksistä ei saisi olla hyväksyttävissä. Myöskin puuston vertaamista rakennuksiin pidämme asiattomana.
Kaava on aikanaan
toteutettu menettelyllä, jossa kaikilla asianosaisilla on ollut mahdollisuus
vaikuttaa kaavan sisältöön. Nyt tehty muutos on tehty vain lauta-kunnan
päätöksellä eikä siihen ole ollut vastaavanlaista vaikutusmahdollisuutta.
Myöskään rakentamisen eteneminen ei ole sujunut oikealla tavalla. Hankkeelle
annettiin maisematyölupa 15.11.2001. Valituksemme alaisen rakennusluvan
lautakunta myönsi 7.2.2002. Sen jälkeen lautakunta antoi 7.3.2002 luvan
rakennustyön jatkamisesta ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta ilmoittamatta
siitä valittajille.
Espoossa 8 päivänä lokakuuta, 2002
Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf
Tapio Ala-Peijari Martti
Salakari
Puheenjohtaja Sihteeri