Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivien rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen ja kalastusosakaskuntien muodostama kattojärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on turvata Espoonjoen luontokokonaisuuden säilyminen asukkaiden käytössä osana historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Yhdistyksemme pyrkii pitämään Espoonjoen rantapuistona Pitkäjärveltä, Lippajärveltä ja Bodom-järveltä merelle Espoonlahteen. Kun joen rannoille varataan tarpeeksi tilaa, huomioiden luonto, maisema ja nykyinen asutus, voi joki virrata luonnollisessa ympäristössä merelle saakka virkistystä ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia tarjoten.

Vuosi 2009 on yhdistyksen yhdestoista toimintavuosi. Yhdistys on tosin rekisteröity vasta vuonna 2000 ja toiminut siitä lähtien aktiivisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi, joista parhaan kuvan saa yhdistyksen kotisivulta: www.proespoonjoki.fi. Sieltä löytyvät myös toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset, vuosikokouspöytäkirjat sekä kuvagalleria.

Yhdistyksen varsinainen toiminta keskittyy Espoonjokeen vesistönä ja sen luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämiseen ja edistämiseen.

Toiminnan esittelyn perustana käytetään suomen- ja ruotsinkielisiä Pro Espoonjoki ry:n esitteitä, joita toimitetaan säännöllisesti kirjastoihin, ulkoilumajoille sekä YTV-palvelupisteisiin.

Koska yhdistysrekisteriin merkitsemisestä tulee 10 vuotta toukokuussa 2010, yhdistys anoo apurahoja juhlajulkaisun tekemiseen. Espoon 550-vuotisjuhlien yhteydessä järjestettyjen näytelmällisten jokikävelyiden ansiosta yhdistykselle kertyi paljon perinnetietoa sekä kuvamateriaalia, jota on tarkoitus julkaista.

Yhdistys on jo useamman vuoden järjestänyt Espoon eri kouluille jokikävelyitä, joista saatu palaute sekä opettajilta että oppilailta on ollut erittäin positiivista. Näiden tapahtumien järjestämistä ja niissä jaettavien aineistojen kehittämistä on tarkoitus jatkaa.

Käytännössä toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat työryhmät, jotka hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan vuosittain. Hallitus on koordinointielin ja kussakin työryhmässä on vähintään yksi hallituksen jäsen.

Yhdistyksen jäsenistö on suuri ja sillä on runsaasti niin ympäristösuojelun kuin muidenkin alojen asiantuntemusta. Toimikuntien työpanoksella saadaan työskentelyyn sekä syvyyttä että vaikuttavuutta. Yhdistys pyrkii aktiivisesti laajentamaan työryhmiä myös hallituksen ulkopuolisilla jäsenillä.

a) Yhdistys vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Espoonjoen valuma- ja vaikutusalueen kaavoitukseen ja rakentamiseen yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjensä kanssa.

Espoonjoen valuma-aluetta tulee maankäytön suunnittelussa käsitellä yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena muistaen jokeen liittyvät ekologiset käytävät kuten viherkäytävän Lippajärveltä, Pitkäjärveltä ja Bodom-järveltä Espoonlahdelle. Tavoitteena tulee olla jokilaaksoa myötäilevän vanhan kulttuurimaiseman palauttaminen sille kuuluvaan arvoonsa asukkaiden toiveiden mukaisesti osaksi kaupunkipuistoa. Kaupungille tehdyn, uudistetun kansalaisaloitteen hyväksyttyjen toimintaehdotusten toteutumista seurataan kiinteästi ja tarvittaessa puututaan asioiden kulkuun.

Yhdistys hakee moottorivenekieltoa Espoonjoen ja Mankinjoen suualueille Uudenmaan ympäristökeskukselta.

Yhdistys kokoaa vesistöaluetta koskevaa tietoa ja muokkaa siitä kokonaiskuvan. Myös kaupunki on aloittanut suunnittelun, joka koskee vesistökokonaisuutta. Yhdistys edistää tätä ja vaikuttaa siihen tavoitteidensa mukaisesti.

Vesistön suuret järvet ja Espoonjokilaakso ovat ensisijaisia toiminnan kohteita. Keskeisenä tavoitteena on yhtenäisen, kulkukelpoisen luontopolun luominen joen vartta mukailemaan Träskändasta merelle asti. Jokiuoman ja sen kasvillisuuden luonnontilaisuus ja joen roskattomuus sekä veden hyvä laatu ovat tärkeimmät tavoitteet.

b) Yhdistys pyrkii edistämään kulttuurihankkeita, jotka liittyvät jokilaakson erityisluonteeseen, sen perinteisiin ja historiaan. Vuoden 2008 järjestettyjen näytelmällisten jokikävelyiden kuva- ja videomateriaalia sekä perinnetietoa työstetään edelleen julkaistavaan muotoon. Ne nostavat esiin joen kulttuurihistoriaa ja sitä, miten joki on virrannut kuin elämänlankana seudun läpi ja vaikuttanut asukkaiden toimeentuloon ja vapaa-aikaan.

Jokiluontoon ja maisemiin keskittyvää yleisö- ja koululaiskävelyjen järjestämistä jatketaan tulevana toimintavuonna. Retkien järjestely tehdään yhteistyössä Espoon eri koulujen kanssa. Tavoitteena on järjestää myös kanoottiretkiä.

Yhdistys jatkaa jokiaiheisen valokuvakokoelman laajentamista sekä näyttelytilaisuuksien järjestämistä mm. jäsenyhdistysten tapahtumissa ja kirjastoissa.

c) Tiedotus yhdistyksen ulkopuolelle perustuu toimiviin kotisivuihin ja yhteistyöhön muiden tiedotustahojen kanssa. Hyödynnetään esimerkiksi Espoon keskuksen Kehittämisfoorumin mahdollisuuksia Espoonjoen asian esille tuomisessa internetissä.

Yhdistys jatkaa yhteydenpitoa, tiedottamista, seminaarien järjestämistä ja yhteistyötä kohderyhmänä kansalaisryhmät ja järjestöt sekä tiedotusvälineet, kuten myös Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan päättävät elimet, Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan Liitto ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), vesiensuojeluyhdistykset sekä muut alueella vaikuttavat tahot.

Espoonjoen suojelusuunnitelman pohjalta jatketaan yhteistyötä Espoon kaupungin sekä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

d) Yhdistyksen toimintakulut katetaan jäsenmaksuilla, Espoon kaupungin avustuksilla sekä muilla haettavilla apurahoilla. Hallituksen tehtävä on suunnitella eri hankkeille tarvittava taloudellinen tuki, jonka edellytyksenä ovat hyvät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet kaikkiin sidosryhmiin.

e) Luontopolun ja joen rantojen kunnosta pidetään huolta järjestämällä talkoita sekä keskitytään vesistöalueen virkistyskäytön lisäämiseen järjestämällä erilaisia tapahtumia, joissa toimitaan luonto- ja perinnetiedonoppaina.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet toimivat joko Pro Espoonjoki ry:n tai omien yhdistystensä asettamina mahdollisesti perustettavissa joen valuma-alueen alueneuvottelukunnissa.

Jäseninä on 19 yhdistystä sekä 2 kannatusjäsentä. Yhdistyksellä on myös kaksi kunniajäsentä. Tavoitteena on laajentaa jäsenistöä kampanjoimalla toiminnasta valuma-alueen asukas- ja kalastusosakaskuntia.

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, 3-10 jäsentä, 1-5 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lisäksi sihteeri ja/tai taloudenhoitaja voidaan tarvittaessa kutsua hallituksen ulkopuolelta.

Jäsenmaksun perusosa on 20,00 € ja jäsenmaksun lisäosuus 4,00 €. Uusien jäsenten liittymismaksu on 33,00 € ja kannatusjäsenmaksu henkilöjäsenelle 85,00 € sekä yhteisöjäsenelle vähintään 170,00 € siten, että hallitus voi nostaa yhteisön kannatusjäsenmaksua tapauskohtaisesti.

Hallitus valitaan helmikuussa pidettävässä vuosikokouksessa ja se kokoontuu kerran kuukaudessa kesätaukoa lukuun ottamatta.