”Yhdistys on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivien rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen ja kalastuskuntien muodostama järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua, ihmisten viihtyvyyttä ja turvata Espoonjoen luontokokonaisuuden säilyminen asukkaiden käytössä osana historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.”
Yhdistys jatkaa yhteydenpitoa, tiedottamista ja yhteistyötä kohderyhmänä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan päättävät elimet, Uudenmaan Liitto ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Helsingin seudun ja Vantaan vesiensuojeluyhdistys, eri kansalaisryhmät ja järjestöt sekä tiedotusvälineet keskeisinä asioina Espoonjoen vesistöaluetta koskevat tai sivuavat hankkeet. Lisäksi yhdistys edistää koko Espoonjoen vesistöaluetta koskevaa yhteistoimintaa eri järjestöjen ja kansalaisryhmien kesken niin Espoossa kuin sen lähialueillakin.
Espoonjoen vesistöalue on ainutlaatuinen kokonaisuus keskellä etelä-suomalaista, ikivanhaa, kulttuurimaisemaa ja kaikissa aluetta koskevissa suunnitelmissa tulee sitä käsitellä kokonaisvaltaisesti sekä alueen yhtenäisyyttä painottaen. Alueen infrastruktuuri on vuosisatojen aikana on muovautunut kokonaisuus. Silti se jakaantuu tänään moniin kaavoitusalueisiin, mikä vaikeuttaa koko aluetta koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa.
Espoon Kaupunginhallitus on kokouksessaan 24.4.01 vastannut ja tehnyt päätöksen yhdistyksen vuonna 2000 tekemästä aloitteesta. Kokonaisuudessaan periaate/tavoitepäätös on listan asia-nro 17, asia-nro 2449 / 1999. Tämä periaatepäätös hyväksyy yhdistyksen aloitteen lähes sellaisenaan ja se on myös vuonna 2003 yksi Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf:n toiminnan peruslähtökohdista. Aloitetta ei ole viety valtuustoon ja yksi vuoden 2003 tavoitteista on saada siitä myös valtuuston päätös.
Toiminta
Toimikunnat
Yhdistyksen varsinainen toiminta keskittyy kaavoitus-, vesistö-, virkistyskäyttö-, suunnittelu-, tiedotus-, kulttuuri- ja taloustoimikuntiin. Tarvittaessa toimikuntia perustetaan lisää. Hallitus on koordinointielin ja kussakin toimikunnassa on vähintään yksi hallituksen jäsen. Jäsenjärjestöjen osallistumista toimikuntiin pyritään edistämään.
Espoonjoen vesistöalueella toimii joitakin itsenäisiä, aktiivisia alueellisia toimikuntia. Hallitus tukee näiden toimintaa ja selvittää yhteistoimintamahdollisuudet.
Yhdistyksen jäsenistö on suuri ja sillä on runsaasti niin ympäristösuojelun kuin muidenkin alojen asiantuntemusta. Toimikuntien työpanoksella saadaan työskentelyyn sekä syvyyttä että vaikuttavuutta.
Espoonjoen vesistöalueen hoito- ja käyttösuunnitelma, muu vesistöön liittyvä toiminta (Vesistötoimikunta)
Toimintavuonna Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf työ painottuu Espoonjoen vesistöalueen kokonaisvaltaisen hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaan. Hanke on jatkuva ja edellyttää laaja-alaista yhteis- ja selvitystyötä, missä tärkein yhteistoimintakumppani on Espoon kaupunki. Myös muiden kuntien ja järjestöjen mukaantuloon voidaan nyt panostaa enemmän. Toinen merkittävä intressitaho muodostuu Uudenmaan maakunnan eri elimistä. Yhteistyökumppaneita etsitään myös ympäristötieteen, yhteiskuntasuunnittelun, tutkimuksen ja -koulutuksen alueilta. Hankkeen toteutumisaikataulu on avoin ja riippuu rahoituksesta. Toteutus on suurimmalta osin vapaaehtoisvoimien varassa, joten tuloksia saadaan hyvin hitaasti.
Toimintavuoden painopistealueina yhdistys mm. kiirehtii vesistön säännöstelykysymysten selvittämistä ja niistä päättämistä, vesistöalueen yhdistämistä ns. kaupunkipuistoksi mereltä alkaen, Kirkkojärven palauttamista ja Gallträskin ruoppausta.
Vuoden 2002 aikana toiminnat vesistöalueella edelleen lisääntyivät. Useita laajoja hankkeita on käynnistymässä tai vireillä. Näitä ovat esimerkiksi: Fallåkerin ja Lommilan kaavoitus, Kehä II:n jatkosuunnitelmat, Kauklahden ydinaluetta koskeva kehittämisselvitys ja vanhan kaatopaikan vaikutus, kaupunkiratahanke, Espoonjokilaakson puistosuunnitelmasta (Kirkkojärven alue) järjestetty kilpailu on ratkaistu ja seuraava vaihe on puiston suunnittelu, lyijytehtaan jätemaiden kasaushanke on edennyt ja on vaarassa toteutua, Pitkäjärvellä on menossa ja suunnitteilla useita hankkeita, Lippajärven alueella on merkkejä kaavoitushankkeista ja Kuninkaantien oikaisu Jorvin risteyksen tienoilta lähtien on suunnitteilla. On todennäköistä, että vuoden 2003 aikana hankkeita tulee lisää.
Kaikki esimerkkeinä luetellut hankkeet kuuluvat myös Kaavoitustoimikunnalle. Niiden vaatima seuranta- ja selvitystyö tulee viemään voimavaroja ja jäsenistön apu on tarpeen.
Huhtikuussa 2003 yhdistys järjestää Espoonjoen vesistöaluetta käsittelevän seminaarin. Seminaarin valmistelujen päävastuu on vesistötoimikunnalla.
Kaavoitus (kaavoitustoimikunta)
Yhdistys seuraa Espoonjoen valuma- ja vaikutusalueen kaavoitusta ja rakentamista yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjensä kanssa ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ko. alueen kannalta tärkeisiin suunnitelmiin. Kuten edellisessä kohdassa todettiin, näyttää siltä, että toiminta vesistöalueella on lisääntynyt. Tämä näkyy nimenomaan kaavoituksessa, joka kuluvanakin toimintavuonna työllistää yhdistyksen hallitusta ja kaavoitustoimikuntaa. Vireillä olevat suunnitelmat, huomautukset ja valitukset on seurattava loppuun saakka. Näitä ovat esim. Fallåkerin kaava (Gigantti), Kauklahden ydinalueen kehittämistä varten aloitettu selvitys, kaupunkiratahanke, Espoonväylän levennys, Kuninkaantien lukion rakentaminen, suunnitelmat seurakunnan (ns. Piispantalo) rakennuksesta Espoonjoen rannalle, Kirkkojärven alueen puistosuunnitelmat jne.
Kaavoituksen seuranta ja tarvittavat valmistelutoimet hoitaa kaavoitustoimikunta, joka on määritellyt tavoitteensa (yhdistyksen sääntöjen pohjalta);
Espoonjoen valuma-aluetta tulee kaavoituksessa käsitellä yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, josta kaupunginhallitus on tehnyt asiasta periaatepäätöksen, mutta päätöksen toimeenpano toteutuu hitaasti suuressa organisaatiossa, sen vuoksi toimikunta muistuttaa, että tavoitteet päättäjille ovat:
Virkistyskäyttö (Virkistyskäyttötoimikunta)Jäsenyhdistysten asiantuntemusta hyödyntäen jatketaan kohdekartoitusta alueista, jotka kaavoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon. Kaikki toimenpiteitä edellyttävät kohteet merkitään karttaan, jota täydennetään tarvittaessa.
Kaavoittajalle tiedotetaan kohteet, joihin on kiinnitettävä erityistä huomioita. Samoin päättäjille ja eri hankkeista vastaaville tahoille välitetään eri alueiden asukkaiden mielipiteet, tarpeet ja toiveet vesistön virkistyskäytöstä sekä alueen muista käyttömahdollisuuksista. Vesistöalueen suunnittelussa esiintyviin ongelmiin otetaan kantaa ja tiedotetaan niistä päättäjille. Havaittuja ongelmia ovat mm: asukkaiden ja eri aluekeskusten toiveiden huomioinnissa on toivomisen varaa, kaavoitus toimii lyhytjänteisesti ja ilman kokonaisnäkemystä, luonnonolosuhteet unohtuvat helposti (tulvahaitat, viemäröinti, suoja-alueet ja haitalliset valumat).
Yhdistys seuraa kaavoittajan toimenpiteitä ja osaltaan myötävaikuttaa siihen, että tavoitteina oleva, koko Espoonjoen vesistön vaikutusalueella laadittava, kaavoitusohjelma ja aikataulu tavoitteena sitova osayleiskaava.
Asukkaiden virkistäytymisen kannalta vesistöalueen merkitys on suuri. Yhdistys seuraa virkistäytymistoimintaan liittyviä hankkeita yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjen kanssa. Tavoite on nostaa vesistöalueen arvostusta ja parantaa sieltä löytyvien virkistäytymismahdollisuuksien saatavuutta ja laatua. Alkuperäinen kalakanta siihen kuuluvine taimenkantoineen selvitetään ja tarvittaessa ryhdytään elvytystoimenpiteisiin.
Virkistyskäyttömahdollisuuksien kartoitusta ja yleissuunnitelman laadintaa niiden kehittämiseksi jatketaan. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa v. 2000 aloitetun viheraluesuunnittelun puitteissa pyritään luomaan yhtenäinen viherkäytävä Pitkäjärveltä Espoonlahdelle saakka. Asukkaiden tietoisuutta oman asuinalueensa virkistyskäyttömahdollisuuksista pyritään lisäämään.
Toimintavuoden erityistavoite on löytää keinot alueen nuorison saamiseksi mukaan toimintaan.
Tiedotus (Tiedotustoimikunta)
Esitettä v. 2001 käytetään edelleen tiedotuksen tukimateriaalina. Uusintapainosta ei oteta, mutta tiedotteen ydinkohdat siirretään päivitettynä ja täydennettynä yhdistyksen internet sivuille (http://www.proespoonjoki.fi). Internetsivuston kehittämistä ja ylläpitoa jäsenistöä hyödyttäväksi ja myös Espoon asukkaita palvelevaksi tietolähteeksi jatketaan. Sivuston ydinkohtien kääntäminen ruotsiksi on aloitettu.
Yhteydet jäsenistöön hoidetaan, henkilökohtaisten yhteydenottojen lisäksi sekä kirjeitse että sähköpostilla jäsenistön yhteyshenkilöiden kautta. Yksi yhdistyksen kotisivuston kehittämistavoitteista on tiedotuksen ja tiedonvaihdon parantaminen.
Toimintakautena kootaan vesistöaluetta esittelevä diasarja. Sarja suunnitellaan monikäyttöiseksi, ja sitä voidaan käyttää tiedotuksessa, opetuksessa ja taustamateriaalina erilaisissa esitteissä ja tiedotteissa.
Tiedotuskohteiden kartoitusta jatketaan julkishallinnossa, tiedotusvälineissä ja muissa tarpeellisiksi katsotuissa ryhmissä sekä ylläpidetään sidos- ja kohderyhmätiedostoa.
Kulttuuri (Kulttuuritoimikunta)
Kulttuuritoimikunta perustettiin vuonna 2002. Kulttuuritoimikunta pyrkii edistämään kulttuurihankkeita, jotka liittyvät jokilaakson erityisluonteeseen, sen perinteisiin ja historiaan.
Varainhankinta (Taloustoimikunta)
Taloustoimikunnan tehtävänä on suunnitella eri hankkeille tarvittava taloudellinen tuki ja luoda hyvät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet kaikkiin sidosryhmiin. Toimintaan pyritään saamaan sekä yksityistä, että julkista rahoitusta.
Jäsenhankinta
Toimintavuonna 2003 jäsenhankintaa tehostetaan. Erityisesti joen alajuoksun yhdistyksiä tarvittaisiin lisää jäseniksi. Vesistöalue ulottuu Vantaalle ja Kauniaisiin ja jäsenhankintaa tehostetaan myös näissä kaupungeissa.
Jäsenyhdistysten toiminta-alueille kohdistuvat hankkeet
Yhdistys tehostaa yhteistyötä jäsenyhdistysten vesistöaluetta koskevissa hankkeissa. Toiminnassa otetaan huomioon hankkeiden vaikutus kokonaisuuteen ja ennen aloitusta arvioidaan hankkeen vaikutukset sekä tarvittava rahoitus.
Sääntöuudistus
Edustajainkokous 2002 antoi hallitukselle velvoitteen sääntöuudistuksen valmistelusta. Hallituksen esitys sääntömuutoksiksi esitetään Edustajain kokouksen 2003 hyväksyttäväksi.
Jäsenmaksu
Edustajainkokous hyväksyi esityksen sääntömuutokseksi (säännöt kohta 33) ja hyväksyi hallituksen ehdotukset jäsenmaksun perusosaksi 20,00 € ja jäsenmaksun lisäosuudeksi 4,00 €. Uusien jäsenten liittymismaksuksi päätettiin 33,00 € ja kannatusjäsenmaksuksi henkilöjäsenelle 85,00 € sekä yhteisöjäsenelle vähintään 170,00 € siten että hallitus voi nostaa yhteisön kannatusjäsenmaksua tapauskohtaisesti.
Toimintasuunnitelma hyväksytty edustajainkokouksessa 27.4.2003
___________________________________________________________________________________
Talousarvio vuodelle 2003
Hyväksytty edustajainkokouksessa 27.4.2003
Talousarviossa ovat tavanomaisen toiminnan tulot ja kulut. Erillishankkeille haetaan rahoitus erikseen.
TUOTOT euroa
Jäsenmaksut: 600,00
Liittymismaksut: 165,00
Julkiset avustukset: Espoon kaupunki; toiminta-avustukset 500,00
Lisäavustus/seminaari. 1 000,00
1 500,00
Muut avustukset 1 500,00
Tuotot yhteensä
3 765,00
KULUT Tiedotus ja kotisivu: kotisivu 500,00 vesistöseminaari 1 000,00 dia-sarja 1 000,00
2 500,00
Jäsenmaksut: Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojelu- yhdistys ry 155,00
Lunastukset/oikeuden päätökset: 400,00
Toimintakulut: Kulukorvaukset 320,00 Kokouskulut 100,00 Muut hallintokulut 290,00 710,00
Kulut yhteensä
3 765,00
Hyväksytty edustajainkokouksessa 27.4.2003