Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf
Toimintasuunnitelma
vuodelle 2002
Yleistä
“Yhdistys
on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivien
rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen ja kalastuskuntien muodostama
järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua,
ihmisten viihtyvyyttä ja turvata Espoonjoen luontokokonaisuuden säilyminen
asukkaiden käytössä osana historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.“
Yhdistys jatkaa yhteydenpitoa, tiedottamista ja
yhteistyötä kohderyhmänä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan
päättävät elimet, Uudenmaan Liitto ja Pääkaupunkiseudun
yhteistyövaltuuskunta (YTV), eri kansalaisryhmät ja järjestöt sekä
tiedotusvälineet keskeisinä asioina Espoonjoen vesistöaluetta koskevat
tai sivuavat hankkeet. Lisäksi yhdistys edistää koko Espoonjoen
vesistöaluetta koskevaa yhteistoimintaa eri järjestöjen ja
kansalaisryhmien kesken niin Espoossa kuin lähialueillakin.
Espoonjoen vesistöalue on ainutlaatuinen
kokonaisuus keskellä etelä-suomalaista, ikivanhaa, kulttuurimaisemaa ja
kaikissa aluetta koskevissa suunnitelmissa tulee sitä käsitellä
kokonaisvaltaisesti sekä alueen yhtenäisyyttä painottaen. Alueen
infrastruktuuri on yleispiirteiltään edelleen samanlainen, kuin se on
vuosisatojen aikana on muovautunut. Silti se jakaantuu tänään moniin
kaavoitusalueisiin, mikä aiheuttaa vaikeuksia koko aluetta koskevalle
suunnittelulle ja päätöksenteolle.
Espoon Kaupunginhallitus on kokouksessaan 24.4.01
vastannut ja tehnyt päätöksen yhdistyksen vuonna 2000 tekemästä
aloitteesta. Kokonaisuudessaan periaate/tavoitepäätös on listan asianro
17, asianro 2449 / 1999. Tämä periaatepäätös hyväksyy yhdistyksen
aloitteen lähes sellaisenaan ja se on myös vuonna 2002 yksi Pro Espoonjoki
ry, Pro Esbo å rf:n toiminnan peruslähtökohta.
Toiminta
Toimikunnat
Yhdistyksen varsinainen toiminta keskittyy
kaavoitus-, vesistö-, virkistyskäyttö-, suunnittelu-, tiedotus- ja
taloustoimikuntiin. Tarvittaessa toimikuntia perustetaan lisää. Hallitus
toimii koordinointielimenä ja kussakin toimikunnassa on vähintään yksi
hallituksen jäsen. Jäsenjärjestöjen osallistumista toimikuntiin
pyritään edistämään.
Espoonjoen vesistöalueella toimii joitakin
itsenäisiä, aktiivisia alueellisia toimikuntia. Hallitus tukee näiden
toimintaa ja selvittää yhteistoimintamahdollisuudet.
Yhdistyksen jäsenistö on merkittävän suuri ja
sillä on runsaasti niin ympäristösuojelun kuin muidenkin alojen
asiantuntemusta. Toimikuntien työpanoksella saadaan työskentelyyn sekä
syvyyttä että vaikuttavuutta.
Espoonjoen vesistöalueen hoito- ja käyttösuunnitelma, muu vesistöön
liittyvä toiminta (Vesistötoimikunta)
Toimintavuonna Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf
työ painottuu edelleen Espoonjoen vesistöalueen kokonaisvaltaisen hoito-
ja käyttösuunnitelman laadintaan. Hanke on jatkuva ja edellyttää
laaja-alaista yhteis- ja selvitystyötä. Tärkein yhteistoimintakumppani on
Espoon kaupunki. Myös muiden kuntien mukaantuloon voidaan nyt panostaa
enemmän. Toinen merkittävä intressitaho muodostuu Uudenmaan maakunnan eri
elimistä. Yhteistyökumppaneita etsitään myös ympäristötieteen,
yhteiskuntasuunnittelun, tutkimuksen ja -koulutuksen alueilta. Hankkeen
toteutumisaikataulu on avoin ja riippuu rahoituksesta. Koska toteutus on
suurimmalta osin vapaaehtoisvoimien varassa, saadaan tuloksia hyvin
hitaasti.
Toimintavuoden painopistealueina yhdistys mm.
kiirehtii vesistön säännöstelykysymysten selvittämistä ja niistä
päättämistä, vesistöalueen yhdistämistä ns. kaupunkipuistoksi
mereltä alkaen, Kirkkojärven palauttamista ja Gallträskin ruoppausta.
Vuoden 2001 aikana on toiminta vesistöalueella
selvästi lisääntynyt. Useita uusia ja laajoja hankkeita on käynnistynyt
tai vireillä. Näitä ovat esimerkiksi: Fallåkerin ja Lommilan kaavoitus,
Kehä II:n jatkosuunnitelmat, Kauklahden ydinaluetta koskeva
kehittämisselvitys ja vanhan kaatopaikan vaikutus, Espoonjokilaakson
puistosuunnitelmat (Kirkkojärven alue), lyijytehtaan jätemaiden
kasaushankkeet, Pitkäjärvellä on menossa ja suunnitteilla useita
hankkeita ja Lippajärven alueella on myös merkkejä kaavoitushankkeista.
On todennäköistä, että vuoden 2002 aikana hankkeita tulee lisää.
Kaikilla hankkeilla on merkitystä vesistöalueeseen.
Kaikki edellisessä kappaleessa esimerkkeinä
luetellut hankkeet kuuluvat myös Kaavoitustoimikunnalle. Niiden vaatima
seuranta- ja selvitystyö tulee viemään voimavaroja ja jäsenistön apu on
tarpeen.
Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf liittyy
Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry:n. Perusteluina
todetaan, että kyseinen yhdistys on vesistöasioissa vahva vaikuttaja
pääkaupunkiseudulla. Sen kautta on mahdollista saada arvokasta
asiantuntija-apua. Espoon kaupunki on saanut Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å
rf:ltä liittymistä ehdottavan kirjeen ja jos kaupungin päätös viipyy
tai on kielteinen, on liittyminen Vantaanjoen ja Helsingin seudun
Vesiensuojeluyhdistys ry:n erittäin tärkeää.
Loka- marraskuussa yhdistys järjestää Espoonjoen
vesistöaluetta käsittelevän seminaarin. Seminaari on erillishanke, johon
etsitään hankerahoitus. Seminaarin valmistelujen päävastuu on
vesistötoimikunnalla.
Kaavoitus (kaavoitustoimikunta)
Yhdistys
seuraa Espoonjoen valuma- ja vaikutusalueen kaavoitusta ja rakentamista
yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjensä kanssa ja pyrkii vaikuttamaan
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ko. alueen kannalta tärkeisiin
suunnitelmiin. Kuten edellisessä kohdassa todettiin, näyttää siltä,
että toiminta vesis-töalueella on lisääntynyt. Tämä näkyy nimenomaan
kaavoituksessa, joka kuluvanakin toimintavuonna työllistää yhdistyksen
hallitusta ja kaavoitustoimikuntaa. Vireillä olevat suunnitelmat,
huomautukset ja valitukset on seurattava loppuun saakka. Näitä ovat esim.
Fallåkerin kaava (Gigantti), Kauklahden ydinalueen kehittämistä varten
aloitettu selvitys, Espoonväylän levennys, Kuninkaantien lukion
raken-taminen, vireillä oleva suunnitelma seurakunnan rakennuksesta
Espoonjoen rannalle, Kirkkojärven alueen puistosuunnitelmat jne.
Kaavoituksen
seuranta ja tarvittavat valmistelutoimet hoitaa kaavoitustoimikunta, joka on
määritellyt tavoitteensa (yhdistyksen sääntöjen pohjalta);
-
Espoonjoen valuma-aluetta tulee kaavoituksessa käsitellä yhtenä
toiminnallisena kokonaisuutena, kaupunginhallitus on tehnyt asiasta
periaatepäätöksen, mutta päätöksen toimeenpano toteutuu hitaasti
suuressa organisaatiossa, toimikunta tiedottaa tavoitteet päättäjille;
-
jokilaakson vanhan kulttuurimaiseman palauttaminen sille kuuluvaan arvoonsa
asukkaiden toiveiden mukaisesti osaksi kaupunkipuistoa;
-
jokilaakson asuinalueiden tulvahaitat poistuvat.
Jäsenyhdistysten asiantuntemusta hyödyntäen
jatketaan kohdekartoitusta alueista, jotka kaavoituksessa tulee erityisesti
ottaa huomioon. Kaikki toimenpiteitä edellyttävät kohteet merkitään
karttaan, jota täydennetään tarvittaessa.
Kaavoittajalle tiedotetaan kohteet, joihin on
kiinnitettävä erityistä huomioita. Samoin päättäjille ja eri
hankkeista vastaaville tahoille välitetään eri alueiden asukkaiden
mielipiteet, tarpeet ja toiveet vesistön virkistyskäytöstä sekä alueen
muista käyttömahdollisuuksista. Vesistöalueen suunnittelussa esiintyviin
ongelmiin otetaan kantaa ja tiedotetaan niistä päättäjille. Havaittuja
ongelmia ovat mm. asukkaiden ja eri aluekeskusten toiveiden huomioinnissa on
toivomisen varaa, kaavoitus toimii lyhytjänteisesti ja ilman
kokonaisnäkemystä, luonnonolosuhteet unohtuvat helposti (tulvahaitat,
viemäröinti, suoja-alueet ja haitalliset valumat).
Yhdistys seuraa kaavoittajan toimenpiteitä ja
osaltaan myötävaikuttaa siihen, että tavoitteina oleva, koko Espoonjoen
vesistön vaikutusalueella laadittava, kaavoitusohjelma ja aikataulu
tavoitteena sitova osayleiskaava.
Virkistyskäyttö (Virkistyskäyttötoimikunta)
Asukkaiden virkistäytymisen kannalta
vesistöalueen merkitys on suuri. Yhdistys seuraa
virkistäytymistoimintaan liittyviä hankkeita yhteistoiminnassa
jäsenjärjestöjen kanssa. Tavoite on nostaa vesistöalueen arvostusta ja
parantaa sieltä löytyvien virkistäytymismahdollisuuksien saatavuutta ja
laatua. Alkuperäinen kalakanta siihen kuuluvine taimenkantoineen
selvitetään ja tarvittaessa ryhdytään elvytystoimenpiteisiin.
Virkistyskäyttömahdollisuuksien kartoitusta ja
yleissuunnitelman laadintaa niiden kehittämiseksi jatketaan.
Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa v. 2000 aloitetun
viheraluesuunnittelun puitteissa pyritään luomaan yhtenäinen
viherkäytävä Pitkäjärveltä Espoonlahdelle saakka. Asukkaiden
tietoisuutta oman asuinalueensa virkistyskäyttömahdollisuuksista
pyritään lisäämään.
Toimintavuoden erityistavoite on löytää keinot
alueen nuorison saamiseksi mukaan toimintaan.
Tiedotus (Tiedotustoimikunta)
Esitettä v. 2001 käytetään edelleen tiedotuksen
tukimateriaalina. Uusintapainosta ei oteta, mutta tiedotteen ydinkohdat
siirretään päivitettynä ja täydennettynä yhdistyksen internet sivuille
(http://www.proespoonjoki.fi). Internetsivuston kokoaminen jäsenistöä
hyödyttävään ja yhdistystä tyydyttävään kuntoon, myös Espoon
asukkaita palvelevaksi tietolähteeksi, valmistuu toimintavuonna.
Yhteydet jäsenistöön hoidetaan, henkilökohtaisten yhteydenottojen
lisäksi sekä kirjeitse että sähköpostilla jäsenistön
yhteyshenkilöiden kautta. Yksi yhdistyksen kotisivuston
kehittämistavoitteista on jäsenistölle/ltä tiedotuksen ja tiedonvaihdon
parantaminen.
Tiedotuskohteiden kartoitusta jatketaan
julkishallinnossa, tiedotusvälineissä ja muissa tarpeellisiksi
katsotuissa ryhmissä sekä ylläpidetään sidos- ja
kohderyhmätiedostoa.
Varainhankinta (Taloustoimikunta)
Taloustoimikunnan tehtävänä on suunnitella eri
hankkeille tarvittava taloudellinen tuki ja luoda hyvät ja
luottamukselliset yhteistyösuhteet kaikkiin sidosryhmiin. Toimintaan
pyritään saamaan sekä yksityistä, että julkista rahoitusta.
Jäsenhankinta
Yhdistys ja sen tavoitteet on koettu
tarpeellisiksi. Toimintavuonna 2002 jäsenhankintaa tehostetaan. Eri alojen
asiantuntemusta tarvitaan ja siksi kalastuskuntien säädössidontainen
rooli selvitetään. Niitä koskevat säädökset ovat muuttuneet ja
muutosten vaikutus on tarkistettava. Joen alajuoksun yhdistyksiä
tarvittaisiin lisää jäseniksi. Vesistöalue ulottuu Vantaalle ja
Kauniaisiin ja jäsenhankintaa tehostetaan myös näissä kaupungeissa.
Jäsenyhdistysten toiminta-alueille kohdistuvat hankkeet
Yhdistys tehostaa yhteistyötä jäsenyhdistysten
vesistöaluetta koskevissa hankkeissa. Toiminnassa otetaan huomioon
hankkeiden vaikutus kokonaisuuteen ja ennen aloitusta arvioidaan hankkeen
vaikutukset sekä tarvittava rahoitus.
Jäsenmaksu
Vuodelle 2002 hallitus ehdottaa jäsenmaksuksi
17,00 €
kutakin
alkavaa kahtasataa jäsentä (200) kohti tuhanteen jäseneen asti
(säännöt kohta 33). Uusien jäsenten liittymismaksuksi ehdotetaan 33,00
€. Kannatusjäsenmaksuksi ehdotetaan henkilöjäsenelle 85,00 € ja
yhteisöjäsenelle vähintään 168,00 € siten että hallitus voi nostaa
yhteisön kannatusjäsenmaksua tapauskohtaisesti.
Espoossa 4.4.2002
Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf, hallitus
Talousarvio
vuodelle 2002
Talousarviossa ovat tavanomaisen toiminnan tulot ja
kulut. Erillishankkeille haetaan rahoitus erikseen.
|
TUOTOT |
|
euroa |
|
|
|
|
|
Jäsenmaksut:
17 €
|
|
490,00 |
|
Liittymismaksut:
5 x 33 € |
|
165,00 |
|
Julkiset avustukset:
Espoon kaupunki;
toiminta-avustukset
Espoon kaupunki tai muu mahd.: avustus/vesistösemin. |
1
000,00 1
000,00 |
2
000,00 |
|
Muut avustukset |
|
1
000,00 |
|
|
|
3
655,00 |
|
|
|
|
|
KULUT |
|
|
|
|
|
|
|
Tiedotus ja kotisivu:
kotisivu
vesistöseminaari |
980,00 1
400,00 |
2
380,00 |
|
Jäsenmaksut:
Vantaanjoen ja Helsingin seudun
Vesiensuojeluyhdistys ry |
|
135,00 |
|
Lunastukset/oikeuden päätökset:
3 x 135,00 € |
|
405,00 |
|
Toimintakulut:
Kulukorvaukset
Kokouskulut
Muut hallintokulut |
350,00 100,00 285,00 |
735,00 |
|
|
|
3
655,00 |
|
|
|
|
Espoossa 4.4.2002
Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf, hallitus