Juhlavuoden 550 v-jokikävelyjen toteutustyö oli suuri. Reitillä Kirkkojärvi -joen ylittävä rautatiesilta tehtyjen historiallisten teatterivaellusten osalta tehtiin yhteistyötä Espoon esittävän taiteen koulun ja Lagstad skolanin vanhempainyhdistyksen kanssa, kuten myös Esbo Hembygdsföreningenin ja Kulturen vid ån-organisaattoreiden kanssa. Tapahtuma rahoitettiin Espoon kaupungilta saaduilla kohdeavustuksilla sekä yritysten ja yksityisten tavara- ja materiaalilahjoituksilla ja runsaalla talkootyöllä. Esimerkiksi Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry hoiti laajan tiedotejakelun ja Kuninkaantie-Pihlajarinne oky ry lahjoitti näyttelijöille eväät. Loppukohtaukseen syntyi Laulu Espoonjoelle (säv. Marjatta Meritähti, san. Nena Stenius) sekä painatettiin Sinikka Siekkelin piirtämä tapahtumajuliste, ohjelmavihkonen ja taltioitiin paljon valokuvia ja videoituja kohtauksia.

Jokivarren asukkaiden muisteloita kerättiin Nena Steniuksen toimesta ja niitä kertyi enemmän kuin hänen tekemäänsä Näytelmällisten jokikävelyiden käsikirjoitukseen mahtui. Kulttuurityöryhmä kokoontui toimintavuoden aikana 4 kertaa. Toimintakertomuksen liitteenä on tarkempi 550v-juhlaraportti.

Näytelmällisten jokikävelyiden lisäksi tehtiin syyskuussa opastettu Elämyksellinen jokikävely Träskändan kartanosta Glimssiin, johon kutsuttiin myös Espoon kaupungin päättäjät mukaan tutustumaan historialliseen jokilaaksoon, mutta osanottajajoukko koostui kuitenkin luonnosta, liikunnasta ja jokilaaksosta kiinnostuneista kävelijöistä.

Jo perinteeksi muodostuneita koululaisten jokikävelyitä järjestettiin vuonna 2008 Karamzinin ja Jalavapuiston koululaisille ja niissä kiitosta ovat saaneet sekä mainiot oppaamme Kauno Pollari, Kenneth Schröder ja Unto Meronen, jotka saivat myös Espoon Vihreiden Vihreät kiitokset -kunniakirjat sekä ruotsinkielisillä kävelyillä Nena Stenius ja Benita Åkerlund. Koululaiskävelyt rahoitettiin Opetusministeriön 2007-2008 myöntämällä avustuksella.

Yhdistyksen jokiaiheiset valokuvanäyttelyt ovat myös osoittautuneet hyväksi keinoksi herättää ihmisten mielenkiintoa Espoonjokea kohtaan. Vuoden 2008 maaliskuussa pidetty viikon näyttely Sellon kirjastossa keräsi suuren yleisön ja sai kiitosta kirjaston henkilökunnalta. Yhdistyksen hallitus päivysti näyttelyssä 6 päivänä kahdessa vuorossa kirjaston aukioloaikoina ja kävi monia mielenkiintoisia keskusteluja Espoonjoesta.

Lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun sekä toteutettuihin tilaisuuksien järjestelyihin ovat osallistuneet pääosin hallituksen sisältä valitut ryhmät tapauskohtaisesti. Pellaksen sekä Kulloonsillan kaavoista annetut muistutukset ovat yhdistyksen kotisivulla.

Ruotsinkielisen esitteen kuten aiemmin tehdyn suomenkielisen esitteen teon on mahdollistanut vuoden 2006 lopussa saatu WWF: n 10.000 euron Panda-palkinto, joka saatiin hyvin suoritetusta työstä jokien ja purojen suojelemiseksi. Käännöstyö rahoitettiin Espoon kaupungin avustuksella. Esitettä on jaettu hallituksen jäsenten toimesta Espoon kirjastoihin, YTV-palvelupisteisiin sekä ulkoilumajoille ja eri jäsenjärjestöjen tapahtumissa.

Yhdistys on aktiivisesti pitänyt yllä yhteyksiä yli kuntarajojen kaikkiin tahoihin, joiden toimialaan kuuluvat yhdistyksen tavoitteissa päätetyt asiat. Merkittävä osa yhteydenpidosta oli toimikuntien tehtäviin liittyviä neuvottelu- ja tiedotustilaisuuksia.

Yhdistyksen toimintakulut katettiin jäsenmaksuilla, Espoon kaupungin avustuksilla ja vuoden 2006 Panda-palkintovaroilla.

Espoon kaupunki myönsi yhdistykselle ruotsinkielisen esitteen käännöstyöhön 1000 euroa sekä 3500 euroa 550 v juhla-projekteihin. Siivoustalkooavustuksena kaupungilta saatiin jätesäkit, hanskat ja säkkien poiskuljetus. Nuoriso- ja liikunta-avustusta ei saatu.

Suurimmat menot aiheutuivat Espoo 550 v tapahtumista sekä kotisivu- ja tiedotustoiminnasta ja esitteiden painotöistä.