Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf

VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2002

PERUSTIEDOT YHDISTYKSESTÄ

Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf "on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivien rekisteröityjen kansalaisyhteisöjen ja kalastuskuntien muodostama järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua, ihmisten viihtyvyyttä ja turvata Espoonjoen luontokokonaisuuden säilyminen asukkaiden käytössä osana historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa."

Yhdistyksen perustamispäätös tehtiin 10.11.1998 ja se rekisteröitiin 4.5.2000 numerolla 179069.

JÄSENET 31.12.2002

Esbo hembygdsförening r.f.	Keskustan Espoon Kunnallisjärjestö ry
Espoon Vihreät ry	Kirkkojärvi takaisin ry, Kyrkträsket tillbaka rf
Espoon Ympäristöyhdistys ry	Kuninkaantien sos.dem. yhd. ry
Jupperin Omakotiyhdistys ry	Laaksolahden Huvilayhdistys ry
Järvenperän kalastuskunta, Träskända Fiskelag	Lippajärveläiset ry, Klappträskgillet rf
Järvenperän Omakotiyhdistys, Träskända Egnahemsförening ry	Lähderanta Kilta, Källstrand Gillet ry
Kauklahden sos.dem yhdistys ry	Pihlajarinteen omakotiyhdistys ry Rönnebacka Egnahemsförening rf
Kauklahti-Seura-Köklax Gillet ry	Veinin Omakotiyhdistys ry
Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry, Mellersta Esbo Småfastighetsförening rf	Viherlaaksolaiset ry, Gröndalsgillet rf
Keski-Espoo -seura r.y. ,  Föreningen för Mellersta Esbo rf	Espoo Rowing (kannatusjäsen)
	Matti Planting (kannatusjäsen)

UUDET JÄSENET

Toimintavuonna ei liittynyt uusia jäseniä.

YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 16.5.2002 Laaksolahden monitoimitalossa.

Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelma vuodelle 2002, tulo- ja menoarvio vuodeksi 2002 sekä valittiin yhdistyksen hallitus. Kokoukseen osallistui 19 jäsenyhteisöjen edustajaa. Lisäksi läsnä oli 5 henkeä hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi Edustajainkokous valitsi yksimielisesti Tapio Ala-Peijarin Jupperin Omakotiyhdistys ry:stä.

Hallitus kokoontui 12 kertaa. Vakiintunutta kokouspaikkaa ei ollut. Enimmäkseen kokoonnuttiin Jupperin Omakotiyhdistyksen Tammenterhossa ja Espoon Ympäristöyhdistyksen tiloissa.

YHDISTYKSEN HALLINTO

HALLITUS 1.1. - 16.5.2002

Tapio Ala-Peijari,	Jupperin Omakotiyhdistys ry,	puheenjohtaja
Rainer Lahti,	Espoon Vihreät ry,	varapuheenjohtaja
Martti Salakari,	Kirkkojärvi takaisin ry,	sihteeri
Jaana Leppäkorpi,	Keski-Espoo -Seura r.y., Föreningen för Mellersta Esbo rf
Martti Korpela,	Keskustan Espoon Kunnallisjärjestö ry
Lauri Lönn,	Kuninkaantien sos.dem. yhd. ry
Kirsti Torniainen,	Laaksolahden Huvilayhdistys ry
Asko Tuominen,	Lippajärveläiset ry-Klappträskgillet rf
Ursula Palsbo,	Lähderanta Kilta-Källstrand Gillet ry ja Espoon Ympäristöyhdistys ry
Oivi Salohonka,	Pihlajarinteen Omakotiyhdistys ry, Rönnebacka Egnahemsförening rf
Kenneth Schröder,	Veinin Omakotiyhdistys ry

Varajäsenet:

Sirkka-Liisa Korkala,	Espoon Vihreät ry
Unto Meronen,	Järvenperän Omakotiyhdistys Träskända Egnahemsförening ry
Risto Keinonen,	Kauklahti-Seura-Köklax Gillet ry
Kalevi Toivola,	Laaksolahden Huvilayhdistys ry
Kirsti Savola,	Viherlaaksolaiset ry, Gröndalsgillet rf

Hallituksen valitsemat toimihenkilöt:

Seppo Räisänen,

Jupperin Omakotiyhdistys ry,

taloudenhoitaja

                   

HALLITUS 17.5. - 31.12.2002

Tapio Ala-Peijari,	Jupperin Omakotiyhdistys ry,	puheenjohtaja
Rainer Lahti,	Espoon Vihreät ry,	varapuheenjohtaja
Unto Meronen,	Järvenperän Omakotiyhdistys-Träskända Egnahemsförening ry
Jaana Leppäkorpi,	Keski-Espoo -seura r.y., Föreningen för Mellersta Esbo rf
Nena Stenius,	Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry, Mellersta Esbo Småfastighetsförening rf
Lauri Lönn,	Kuninkaantien sos.dem. yhd. ry
Kirsti Torniainen,	Laaksolahden Huvilayhdistys ry
Paula Lehtinen,	Lippajärveläiset ry-Klappträskgillet rf
Ursula Palsbo,	Lähderanta Kilta-Källstrand Gillet ry ja
Oivi Salohonka,	Pihlajarinteen Omakotiyhdistys ry Rönnebacka Egnahemsförening rf
Kenneth Schröder,	Veinin Omakotiyhdistys ry

Varajäsenet:

Sirkka-Liisa Korkala	Espoon Ympäristöyhdistys ry
Martti Korpela	Keskustan Espoon Kunnallisjärjestö ry
Risto Keinonen	Kauklahti-Seura-Köklax Gillet ry
Kirsti Savola	Viherlaaksolaiset r.y. - Gröndalsgillet r.f.
Tage Strandström	Esbo Hembygdsförening r.f.

Hallituksen valitsemat toimihenkilöt:

Seppo Räisänen,	Jupperin Omakotiyhdistys ry,	taloudenhoitaja
Martti Salakari,	Kirkkojärvi takaisin ry,	sihteeri

                
                         

TILINTARKASTAJAT

Varsinaiset tilintarkastajat	Varatilintarkastajat
Pekka Puomio	Teuvo Tikkanen
Esko Uotila	Marjo Matikka

 

TOIMINTA

Vuosi 2002 oli neljäs toimintavuosi. Yhdistyksen vaikuttavuus on lisääntynyt. Eri viiteryhmät ovat lisänneet yhteydenottoja kun kyseessä ovat Espoonjoen vesistöaluetta koskevat suunnitelmat.

Yhdistyksen tekemät aloitteet, lausunnot ja muistutukset perustuivat toimikuntien tai erillisten työryhmien taustatyöhön. Toimintaan liittyvät asiakirjat ovat osoitteessa "www.proespoonjoki.fi" yhdistyksen kotisivulla. Vuoden 2000 lopussa tehty kansalaisaloite, johon Espoon kaupunki vastasi 23.4.2001 (kaupunginhallituksen kokous asia-nro 2449/1999, § 17), on osoittautunut onnistuneeksi koska kaupunginhallitus vastauksessaan teki vesistöaluetta koskevia periaatepäätöksiä, joihin on voitu vedota. Aloitteen vaikutusta heikentää se, että ilmeisesti se ei ole edennyt valtuustoon saakka.

Viherväylä (viherkäytävä). Vesistöalue viherväylänä on saatava kartalle ja aiheeseen liittyen aloitettiin yleis/periaate-esitteen laatiminen. Viherväylä on yksi yhdistyksen päätavoitteista ja sitä on käytetty mm. kaavalausunnoissa ja markkinoitu eri viiteryhmille.

Espoonjoen rantapuisto. Rantapuisto on osa "Viherväylää" ja siitä on käyty keskusteluja kaupungin eri tahojen kanssa. Näyttää siltä, että ainakin Espoon keskuksen kohentamishankkeissa keskusteluista on ollut molemminpuolista hyötyä.

Pitkäjärven ulkoilureitti/Pitkäjärven putkityöhanke. Pitkäjärven viemärin uusintahankkeeseen liittyen lähetettiin kaupungille kirje putkilinjan ja sen huoltotien hyödyntämisestä ulkoilureitin rakentamisessa ja rantojen kunnostamisessa. Samalla huomautettiin ennakkosuunnitelmassa unohdetuista venepaikoista.

Kaupungin tekninen keskus ilmoitti (11.3.02) ulkoilureitin olevan ulkoilureittien yleissuunnitelmassa Träskändan puistotieltä Pitkäjärven pohjoispäähän asti, mutta se ei ole vielä ajankohtainen. On myös mahdollista, että reittiä ei saa rakentaa putken päälle.

Työryhmä Unto Meronen, Kirsti Torniainen ja Asko Tuominen hoitivat asian ja heiltä saa lisätietoa.

Lippajärven pohjoisrannan ulkoilureitti. Reitistä lähetettiin aloite Espoon kaupungin tekniselle keskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungille, jonka aluetta sisältyy reittiin, sekä Espoon kaupungin liikuntatoimeen. Espoon kaupungin Tekninen keskus/alueinsinööri Pentti Hakkarainen ilmoitti olevansa asian käsittelijä kunnallistekniikan suunnittelupalveluyksikössä. Asian käsittelytunnus on: Asia nro 2182/2002/621.

Lippajärven luontopolku. Hanke on ollut vireillä vähintään 6 vuotta. Hankkeen hidasteena ovat maanomistuskysymykset. Aloitekirje lähetettiin Espoon kaupungin tekniselle keskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin liikuntatoimeen. Espoon kaupungin katupäällikkö Markus Rönty ja va. viherpalvelupäällikkö Vesa Valkeapää vastasivat kirjeeseen. 29.8.02 (asianro 2678/2002/621). Vastauksessa on lupaus asian vireillä pidosta "Rahoitusta on näillä näkymin mahdollista järjestää aikaisintaan 2005.".

Kannusillanmäen kulttuuriympäristön ennallistamishanke (Pappilan portti, työryhmä). Ryhmä on itsenäinen erillishanke, jonka tarkoitus on hankkia rahoitus (KEHU-raha) Kannusillanmäen vanhan kulttuurimaiseman kunnostamiseen. Hankkeen aloittajana ja vetäjänä toimii Hyvä Arki ry (osoite: Pappilantie 9, 02770 Espoo) ja varsinainen toiminta käynnistyi syksyllä.

Perustetussa työryhmässä ovat Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf:n edustajina Kenneth Schröder ja Unto Meronen. Edustajat ovat myös EMY ry:stä, Keski-Espoo seura ry:stä, Esbo Hembygdsförening rf:stä, taideyhteisöjen edustus (kuva- ja esittävä taide). Espoon kaupunkia työryhmässä edustaa projektipäällikkö Kyösti Oasmaa.

Lyijytehtaan ongelmajätemaa-aineksen läjitys. Tikkurilassa, entisen Grönbergin lyijysulaton tontin ja sen ympäristön maaperässä on noin 120 000 m3 lyijyllä saastunutta maata. Vantaan kaupunki suunnittelee jätemaiden läjittämistä Pitkäsuon täyttömäen pohjoispuoliseen kallio-onkaloon. Hankkeessa on vaarana, että lyijy liukenee veteen ja valu- ja suotovesien mukana Espoon puolelle Pitkäjärveen sekä pohjavesiin.

Hankkeen YVA-selvitys esiteltiin 12.3.02. Läjityspaikka näyttää hyvin suojatulta, ainakin paperilla. Todettiin, että hyvä suunnitelma ja sen toteutus eivät muuta asian luonnetta. Koko hanke pitää toteuttaa toisin. Lisätietoa aiheesta löytyy mm. internetosoitteesta "http://www.vyh.fi/poltavo/yva/arkisto/uyk/40/index.htm". Hankkeen seuraava vaihe on ympäristölupa, mikä voi tapahtua jo kevättalvella 2003.

Liittyminen Helsingin seudun ja Vantaan vesiensuojeluyhdistykseen. Edustajainkokous päätti, että yhdistys voi liittyä Helsingin seudun ja Vantaan vesiensuojeluyhdistykseen ja yhdistys on nyt jäsen. Todettakoon, että Espoo ei ole jäsen ja aiheesta kaupungille lähetetty kirje ei ole tuonut tulosta. Jäsenyys olisi kaupungille tärkeä.

Vesistöseminaari. Toimintasuunnitelmassa hyväksyttiin syksyllä 2002 pidettävä vesistöseminaari. Vesistötoimikunta aloitti sen valmistelut, mutta yhdistyksen voimavarat eivät riittäneet ja toteutus oli siirrettävä vuoteen 2003.

Kuten edellisenäkin toimintavuonna vesistöalueella tapahtuva kaavoitus oli eniten yhdistystä työllistävää. Kaavoitus ja rakentamispaineet vesistön alueella näyttävät edelleen lisääntyvän ja pelkästään eri hankkeiden seuranta vaati runsaasti voimavaroja. Yhdistyksen linja on ollut, että kaikissa kaava-asioissa pääasia on Espoonjoen vesistöalue.

Fallåker:n (Karvasmäki). Kaavasta tehtiin muistutus jo vuonna 2000. Vuoden 2001 aikana kaavaan ilmestyi ns. Gigantin varaus, joka on sijoitettu kyseenalaiseen paikkaan Gloms joen ranta-alueelle, vastapäätä Ikeaa. Sijoituksessa todettiin muutakin moitittavaa. Liikennemäärät ovat jo nyt merkittävät ja vanhan kulttuurimaiseman häirintä ei välttämättä ole hyväksyttävää. Alkuperäisessä valituksessaan yhdistys katsoi, että suunnitelmat eivät vastaa linjapäätöksiä, jotka kaupunginhallitus teki yhdistyksen aloitteen johdosta.

Toiminta Fallåkerin kaavoituksen ja siihen liittyvän suhteen jatkui myös vuoden 2002 ajan ja kaavasta valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Rakennusoikeuden haltija Hartela Oy ja rakennuttaja LT-Development ottivat yhteyttä. Yhteydenottojen tavoite oli, että yhdistys peruisi kaavaa koskevan valituksensa. Neuvottelujen tuloksena vastapuolelle esitettiin ehdot, joilla yhdistys peruu valituksensa. Neuvotteluissa ei saavutettu yksimielisyyttä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Fallåkerin kaavasta saataneen kevään 2003 kuluessa.

Espoon keskuksen lukio. Lukion rakennusluvasta valitettiin, vaikka tiedettiin, että se oheistoimintoineen on erittäin tärkeä paitsi lähialueelle myös pohjoiselle ja eteläiselle Espoolle. Asiasta keskusteltiin perusteellisesti ennen valituspäätöstä. Todettiin mm:

• hallitus ei välttämättä olisi yksimielinen valituksesta;
• liikuntahalli tulee liian lähelle jokea ja tieltä sekä myös kirkolta katsoen sulkee jokilaakson maisemaa, tilaa muunkinlaiselle ratkaisulle olisi ollut;
• hankkeen ratkaisu- ja toteutustapaan sisältyy periaatekysymyksiä, kuten vesistön suoja-alueet, kaavan rakennusrajojen ylitys, liikesalaisuudet (kyse pitäisi olla julkisesta rakennuksesta), vanha kulttuurimaisema, muinaismuistot, liikenne- ja pysäköintiongelmien ratkaisu ja muiden suunnitelmien unohtaminen tai ohitus;

Rakennuksen suunnittelu eteni nopeasti ja kaikki luvat, rakennuslupa mukaan lukien, myönnettiin pikatahdissa. Espoon kaupungin rakennuslautakunta päätti rakennusluvasta 7.2.02. Kaiken kaikkiaan Espoon kaupunki sopi lukion, uimahallin, liikuntahallin ja kahden hiekkakentän rakentamisesta. Rakennuksen osista liikuntahalli ylittää kaavassa päätetyn rakennusrajan n. 26 metriä ja on vain n. 40 m:n päässä Espoonjoesta.

Prosessi jatkuu ainakin alkuvuoden 2003.

Kehä II, jatkosuunnittelu. Lausunnoista tuli yhteenveto. Eniten oli tullut kannanottoja hankkeen jatkamisesta Vihdintielle saakka. Lausunnossaan Kehä II:n jatkamissuunnitelmista, yhdistys suhtautui kielteisesti jatkosuunnitelmaan Pitkäjärven pohjoispään ohi Kehä III:lle. Hanke jatkuu YVA-selvityksen teolla. Sen valmistumista seurataan.

Kauklahden kaavoitus. Kauklahden kaavoitusta on seurattu tiiviisti. Tavoite on mm., että radan ja Hyttimestarintien välinen alue säilyy uudisrakentamiselta vapaana alueena ja säilyttämisen arvoiset vanhat teollisuusrakennukset kunnostetaan uusiokäyttöön ja muut puretaan.. Erillinen työryhmä selvitteli kaavoituksen etenemistä ja 29.4.2002 lähetettiin kirje Kauklahden kaavaa valmistelevalle työryhmälle.

Kauklahti seuran kanta on, että radan takaiset joen rannat on kaavoitettava puistoksi

Nykyvaihe on tarkistettu (loppuvuosi ja vuoden 2003 alku). Suunnitelmat ovat alkuvaiheessa, joen ranta näyttää jäävän suunnitelmien ulkopuolelle;

Kaupunkirata tulee jatkumaan Kauklahteen saakka ja raidevaraus on nykyisin radan sekä joen välissä. Sen tiellä on muutama omakotitalo. Varaus on myös aluetta, jonka rakennuskelpoisuus voi olla huono. Selvitykset mahdollisuuksista vaikuttaa radan linjauksiin on aloitettu.

Piispantalon (Espoon keskus, joen rannassa). Ns. Piispantalo liittyy piispanistuimen tuloon Espooseen. Rakennusta suunnitellaan hotelli Kuninkaantien pohjoispuolella olevan metsäisen kukkulan ja joen väliin paikalle, jota voi pitää huonona rakennuspaikkana (osittain tulvien vaivaama ja korkean kallion pohjoispuolella). Rakennus tulisi liian lähelle joen rantaa ja sulkisi maisemaa sekä kirkolta Kirkkojärvelle päin että päinvastoin.

Yhdistys laati luonnossuunnitelmasta lyhyen huomautuksen. Uusi suunnitelma oli parempi, mutta asiasta tehtiin uusi huomautus koska suunnitelmassa oli edelleen puutteita. Rakennusta sijoitetaan edelleen liian lähellä jokea. Huomautus pantiin tiedoksi sekä Espoon seurakunnalle että tuomikapitulille.

Uudenmaan maakuntakaava. On valmisteilla ja ensimmäiset kannanotot tulivat ajankohtaisiksi kesällä. Yhdistys totesi, että ainakaan ensivaiheessa maakuntakaava ei ota huomioon Espoonjoen vesistöaluetta kokonaisuutena ja unohtaa, että kyse on tärkeästä kulttuurihistoriallisesti ja muutenkin merkittävästä alueesta. Vesistöalue olisi saatava viherväyläksi kokonaan. Espoon kohdalle osuu muitakin puutteita. Esimerkiksi Kuninkaantie on unohdettu kokonaan, vesistöjä ei ole jäsennelty alueittain jne. Yhdistyksen huomautus kaavasta lähti juhannuksen jälkeen.

Etelä-Espoon yleiskaava. Kaavasta tehtiin lyhyt ja yleinen ehdotus Viherväylän huomioon otosta. Yleiskaavasta tehdyistä huomautuksista tuli tiedoksi ja tarkistuksia varten luonnos. Luonnoksessa yhdistyksen huomautus oli tulkittu huonosti ja osittain virheellisesti. Virheistä lähetettiin korjauspyyntö.

Yleiskaavaa korjataan parhaillaan ja kun korjaukset valmistuvat, tilanne tarkistetaan.

Turuntien ja Kuninkaantien parannushankkeet. Länsiväylässä olleen uutisen mukaan Kuninkaantien nykyinen liittymä/vanha Turuntie aiotaan sulkea ja tehdä uusi liittymä Bembölen koulun ja Glomsån välistä. Suunnitelmat näyttävät osuvan lähelle Glomså:ta. Hanketta on yritetty selvittää loppuvuoden aikana. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole löytynyt. Kun suunnitelmista saadaan tarkempaa tietoa ja jos osoittautuu aiheelliseksi yhdistys antaa asiasta lausunnon yhdessä Pihlajarinteen Omakotiyhdistys ry, Rönnebacka Egnahemsförening rf:n kanssa.

Yhdistyksen toimikunnat ja niiden aktiviteetit v. 2002

Yhdistyksen toiminta on jaettu toimikuntiin, joita toimintavuonna oli kuusi. Vuoden aikana käytettiin myös useita lyhytaikaisia työryhmiä erilliskysymysten selvittämisessä. Toimikunnat ovat olleet yhdistyksen "tuntosarvet" ja tietoväylä. Kaikki vesistöalueelta tuleva tieto kulkee niiden kautta ja ne myös valmistelevat kannanotot eri aiheisiin. Toimikunnat eivät ole siinä määrin kaavoihin sidottuja kuin yhdistyksen hallitus. Toiminta on "epämuodollista" ja suurin osa asioiden selvittelystä sekä valmistelusta kirjautuu vasta yhdistyksen virallisena kannanottona.

Toimikunnat ja niiden toiminnan pääpiirteet.

Kaavoitustoimikunta, jonka kokoonkutsujana on toiminut Lauri Lönn, on toiminut samassa koostumuksessa, kuin edellisenä vuonna. Toimintasuunnitelman mukaisesti jatkettiin painopisteen siirtämistä paikallisille yhdistyksille niin, että ne henkilöt, jotka yhdistyksen toimialueella vastaavat sekä kaavoituksen seurannasta kuin myös lausuntojen valmistelusta, ovat myös kaavoitustoimikunnan jäseniä ja yhteyshenkilöitä kaavoitusasioissa.

        Toimikunnan kokoonpano oli seuraava.:        

Lönn Lauri ( kokoonkutsuja )	Huvila Pirjo
Ala-Peijari Tapio	Keinonen Risto
Alasaari Mauri	Turunen Juha
Palsbo Ursula

Kulttuuritoimikunta. Kulttuuritoimikunta todettiin tarpeelliseksi. Sen vetäjä on Nena Stenius. Alueella on monenmuotoista kulttuuritoimintaa ja tarkoitus on täydentää sitä ja tämän vuoksi toimikunta tarvitsee toiminta- ja periaatesuunnitelman, joka valmistuu hyväksyttäväksi kevätkaudella 2003.
        
Vesistötoimikunta. Kokoonkutsujana on toiminut Kirsti Savola ja vakinaisina jäseninä:

Savola Kirsti (kokoonkutsuja)	Puomio Eeva-Riitta
Ala-Peijari Tapio	Schröder Kenneth
Lahti Rainer

Toimikunta on ottanut tehtäväkseen vesistöaluesuunnitelman laadinnan. Hanke on useampivuotinen.
        
Virkistyskäyttötoimikunta. Kokoonkutsujana on toiminut Meronen Unto jäseninä olivat:
        

Meronen Unto (kokoonkutsuja)	Tuominen Asko
Leppäkorpi Jaana	Torniainen Kirsti

Tiedotustoimikunta, Kokoonkutsujana on toiminut Oivi Salohonka ja jäseninä:

Salohonka Oivi (kokoonkutsuja)	Salakari Martti
Ala-Peijari Tapio

Tiedotustoiminta jäsenistön suuntaan on hoidettu lähinnä sähköpostilla ja kirjeillä. Kotisivujen tekoa jatkettiin Espoon kaupungin rahoituksen turvin. Hallituksen päätöksen mukaisesti sivustoa kehitetään jäsenistöä hyödyttäväksi tiedonvaihtokanavaksi kuten myös kaupunkilaisille yleiskäyttöiseksi vesistöaluetta koskevaksi tietolähteeksi. Tehtävä on jatkuva. Sivustossa on aina kehittämisen ja päivittämisen tarvetta.

Taloustoimikunta. Kokoonkutsujana on toiminut Tapio Ala-Peijari ja jäseninä taloudenhoitaja Seppo Räisänen sekä sihteeri Martti Salakari. Toimikunta on huolehtinut varojen hankinnasta ja hoidosta. Erillishankkeita, johon tarvittiin avustuksia oli vain yksi, Internet-sivuston jatkosuunnittelu ja ylläpito.

Yhdistys on aktiivisesti pitänyt yllä yhteyksiä yli kuntarajojen kaikkiin tahoihin, joiden toimialaan kuuluvat yhdistyksen tavoitteissa päätetyt asiat. Merkittävä osa yhteydenpidosta oli toimikuntien tehtäviin liittyviä neuvottelu- ja tiedotustilaisuuksia.

TALOUS

MAKSETUT PALKAT PALKKIOT, ETUUDET JA ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhdistys ei ole antanut mitään etuuksia eikä eläkejärjestelyjä ole tehty.

AVUSTUKSET JA LAHJOITUKSET

Espoon kaupungin Liikuntatoimen keskus myönsi yhdistykselle 500 euroa v. 2002.

TULOT JA MENOT TILIKAUSI 1.1. - 31.12.2002

Tulot ovat koostuneet avustuksista sekä liittymis- ja jäsenmaksuista, suurimmat menot aiheuttivat julkaisu- ja tiedotustoiminta.

TILIKAUDEN TULOS

Yhdistyksen tuloslaskelma osoittaa voittoa 8,10 euroa

Yhdistyksen hallitus esittää vuosikokoukselle, että tilikauden tulos merkitään voitto/tappio tilille.

 

ESPOOSSA 25.3.2003

Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf , hallitus