Yhdistyksen perustamispäätös tehtiin 10.11.1998 ja se rekisteröitiin 4.5.2000 rekisterinumerolla 179069.

Toimintavuonna liittyi yksi lisäjäsen. Esbo hembygdsförening r.f. hyväksyttiin jäseneksi kesällä 2001. Uusi jäsen on Espoon vanhin kotiseutuyhdistys ja korjaa parhaillaan yhdistyksensä käyttöön Lagstadin vanhaa koulurakennusta. Kaupungin omistama rakennus on Espoonjoen rannalla. Vastarannalla on Espoon vanha kirkko.

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 15.5.2001 Kanta-Espoon seurakunnan Pitäjäntuvalla. Ennen kokousta Espoon kaupungin suunnittelukeskuksen aluearkkitehti Leena Kaasinen kertoi Espoonjoen vesistöalueen kaavoitustilanteesta. Varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset ja hyväksyttiin asiat (säännöt, kohta 44.) kuten toimintasuunnitelma vuodelle 2001, tulo- ja menoarvio vuodeksi 2001 sekä valittiin yhdistyksen hallitus. Kokoukseen osallistui 25 jäsenyhteisöjen virallista edustajaa. Lisäksi läsnä oli 5 henkeä hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä.

Hallitus kokoontui 9 kertaa Jupperin Omakotiyhdistyksen Tammenterho-kokoustilassa.

Vuosi 2001 oli kolmas toimintavuosi ja on ollut havaittavissa, että yhdistyksen vaikuttavuus on lisääntynyt. Yhdistyksen tekemät aloitteet ja lausunnot perustuivat kaikki sen eri toimikuntien tekemään taustatyöhön.

Espoon kaupunki vastasi v. 2000 lopussa tehtyyn kansalaisaloitteeseen 23.4.2001 (kaupunginhallituksen kokous asia-nro 2449/1999, § 17). Aloitteen tavoitteita olivat mm:

• vesistöön tulevien lika- ja ravinnekuormituksien vähentämistä
• vesistöalueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamista
• Espoonjoen vesistön ja sen lähialueiden luontoarvojen säilyttämistä
• Espoonjoen ranta-alueiden rakentamisen rajoittamista, kunnes koko aluetta koskeva yhtenäinen suunnitelma viheralueineen valmistuu
• jokilaakson ja järvialueiden kulttuuri ja ympäristöarvojen säilyttämistä.

Kaupunginhallituksen päätöksessä sanotaan mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä:

Yhdistys pitää kaupunginhallituksen päätöksen linjauksia merkittävinä ja vesistöalueen kannalta erittäin myönteisinä.

Vesistöalueen kaavoitus oli toimintavuonna eniten yhdistystä työllistävää. Kaavoitus näyttää alueella lisääntyvän ja pelkästään eri hankkeiden seuranta ja ajantasalla pysyminen vaati runsaasti voimavaroja.

Yhdistys on jatkanut kaavamuistutusta Fallåker:n (Karvasmäki) kaavasta, koska v. 2000 tehty muistutus ei vaikuttanut. Lisäksi v. 2001 aikana kaavaan ilmestyi Gigantin varaus, joka on sijoitettu kyseenalaiseen paikkaan Gloms joen ranta-alueelle, vastapäätä Ikeaa. Sijoituksessa on muutakin moitittavaa. Liikennemäärät ovat jo nyt melkoiset ja vanhan kulttuurimaiseman häirintä ei välttämättä ole hyväksyttävää. Valituksessaan yhdistys katsoi, että suunnitelmat eivät vastaa kaupunginhallituksen linjapäätöksiä, jotka se teki yhdistyksen aloitteen johdosta.

Tavallaan kaavoitukseen liittyen yhdistys otti kantaa Kehä II:n jatkamista koskevaan YVA-suunnitelmaan. Yksi siinä esitetyistä vaihtoehtosuunnista meni Pitkäjärven pohjoispään kautta Kehä III:lle. Yhdistys esitti kielteisen huomautuksen tästä vaihtoehdosta ja päätti ottaa kantaa uudelleen, mikäli hankkeen jatkosuunnitelmat antavat siihen aihetta.

Yhdistys ehdotti kaupungille liittymistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry:n. Yhdistys on voimakas vaikuttaja ja sen kautta Espoon kaupunki saisi käyttöönsä myös lisää vesistöasiaintuntemusta.

Viherlaaksossa on alkamassa puistoalueen kaavoitus. Hanke saattaa vaikuttaa Lippajärveen. Vesistö- ja kaavoitustoimikunta aloittivat suunnitelmien seurannan.

Vesistöaluetta koskevista ohjelmista mainittakoon Espoon Viheralueohjelma. Siitä laadittu lausunto ei ehtinyt lähteä toimintavuoden aikana. Alustavasti hallitus päätti mm, että ehdotetaan Espoonjoen vesistön valuma-alueen käsittelemistä yhtenäisenä alueena ja todettiin, että parhaiten jokeen liittyvät arvot toteutuisivat läpi koko Espoon, mereltä Pitkäjärvelle ulottuvassa rantapuistossa. Suunnitelma koskee koko Espoota ja sen vaikutuksia sekä toteutumista vesistöalueen osalta seuraavat kaikki toimikunnat.

Loppuvuodesta alkoi maastokartoituksena Pitkäjärven uuden viemärin rakentaminen. Uusi putki vedetään pitkin ranta-aluetta ja korvaa vanhan pohjaputken, joka jää pohjaan varaputkeksi. Yhdistys suhtautuu hankkeeseen myönteisesti ja lausunto, jossa korostetaan ulkoreitistön ja rantojen samanaikaisen kunnostuksen tarvetta sekä kiinnitetään huomiota ennakkosuunnitelmasta unohtuneisiin venepaikkoihin, ehdittiin lähettää vasta tammikuussa 2002.

Vesistötoimikunta selvitti Vantaan kaupungin suunnitelmia akkutehtaan ongelmajätteiden läjittämisestä vesistön vaikutusalueelle. Espoon kaupungin kielteinen lausunto aiheesta todettiin siinä määrin vaikuttavaksi, että erillistä lausuntoa ei tehty. Hankkeen YVA-selvityksen valmistuttua lausuntotarve harkitaan uudelleen.

Kaupunginhallituksen päätös käynnistää Espoonjokilaakson suunnittelu siten, että Espoon keskuksen ja Bembölen väliselle alueelle suunnitellaan monipuolinen virkistyspuisto vesiaihetta ja kirkon lähiympäristöä korostaen ja kehittäen eteni hitaasti toimintavuoden aikana. Tosin kaupunki päätti maisemasuunnittelukilpailun pitämisestä. Alueella kuitenkin tapahtuu koko ajan ja hankkeita on myös seurattu koko ajan. Osaa suunnitelmista toteutetaan täysin maisemakilpailusta riippumattomina. Kyse on huomattavista rakennushankkeista, joista osa sijoittuu Espoonjoen ranta-alueelle ja jopa tulvarajan sisälle, mistä voi seurata joen virtausten järjestelyäkin.

Yhdistyksen toiminta on jaettu toimikuntiin, joita toimintavuonna oli viisi. Vuoden aikana käytettiin myös useita lyhytaikaisia työryhmiä erilliskysymysten selvittämisessä. Toimikunnat ovat olleet yhdistyksen "tuntosarvet" ja tietoväylä. Kaikki vesistöalueelta tuleva tieto kulkee niiden kautta ja ne myös valmistelevat kannanotot eri aiheisiin. Toimikunnat eivät ole siinä määrin kaavoihin sidottuja kuin yhdistyksen hallitus ja siksi niiden kokoustiheys ei kerro aktiivisuudesta. Toiminta on "epämuodollista" ja suurin osa asioiden selvittelystä sekä valmistelusta kirjautuu vasta yhdistyksen virallisena kannanottona.

Toimikunnat ja niiden toiminnan pääpiirteet.

Yhdistys on aktiivisesti pitänyt yllä yhteyksiä yli kuntarajojen kaikkiin tahoihin, joiden toimialaan kuuluvat tavoitteissa määritellyt asiat. Merkittävä osa yhteydenpidosta oli toimikuntien tehtäviin liittyviä neuvottelu- ja tiedotustilaisuuksia.

Yhdistys ei ole antanut mitään etuuksia eikä eläkejärjestelyjä ole tehty.

Espoon kaupungin Liikuntatoimen keskus myönsi yhdistykselle 4 000 mk 2.7.2001. Avustusta käytettiin yhdistyksen oman Internet kotisivun kehittämiseen ja ylläpitoon.

Tulot ovat koostuneet avustuksista sekä liittymis- ja jäsenmaksuista, suurimmat menot aiheuttivat julkaisu- ja tiedotustoiminta.

Yhdistyksen tuloslaskelma osoittaa 395,40 euron (2 350,94 mk) ylijäämää, joka on varattu kotisivujen tekoon ja ylläpitoon.

Yhdistyksen hallitus esittää vuosikokoukselle, että tilikauden tulos merkitään voitto/tappio tilille.

LIITTEET                        Tilinpäätös