Pro Espoonjoki ry on 6.4. 2009 esittänyt moottoriveneilyn kieltämistä Espoonjoella,

Mankinjoella ja Espoonlahden pohjukassa, jokisuiden välisellä alueella.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää kieltoalueen laajentamista myös Luomanlahdelle.

Pro Espoonjoki ry:n mielestä laajennus Luomanlahdelle on perusteltu linnuston, kala-kannan, ja alueella ja Luomanojalla sekä molemmissa jokiuomissa asustavan saukko-kannan suojelemiseksi.

Pro Espoonjoki ry haluaa korostaa myös Espoonjoen ja Mankinjoen täydellistä suojelemista moottoriveneilyltä, koska jokiuomat ja erityisesti niiden suistot ovat kärsineet kasvaneesta asutuksesta, rantojen viljelykäytöstä ja virkistyskäytössä tapahtuvan moottoriveneilyn vuoksi. Vesilinnusto tulee häirityksi kapeilla jokiuomilla erityisesti pesimä-,

poikas-, ja syksymmällä sulkimisaikaan. Jokien vaelluskaloista meritaimen, ankerias, siika ja vimpa ovat lähes kadonneet. Samoin on käynyt simpukka- ja rapukannoille, joista havainnot viime vuosina ovat miltei olemattomat. Arvokkaiden ja harvinaisten luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen säilyttämiseen on käytettävä kaikki keinot.

1960-luvun lopulla purettiin huonokuntoinen silta, joka sijaitsi n. 400 m Espoonjoen suulta yläjuoksulle päin ja esti moottoriveneiden pääsyn kapenevalle yläjuoksulle (karttaliite 1). Sillan purkamisen jälkeen veneenomistajat alkoivat ajaa moottoriveneillä asumustensa kohdalle, ja rannat alkoivat syöpyä ja puut kallistua ja kaatua.

Lasilaakson asukkaat ovat nimilistakeräyksellä halunneet puolustaa ottamiaan oikeuksia ja vedonneet kaupunginhallitukseen, joka äänestyspäätöksellä (12-2) esittää moottoriveneilyn sallimista Kauklahdenväylälle saakka. Äänestyspäätökseen merkittiin myös eriävä mielipide. Espoonjoki ja Mankinjoki ovat kuitenkin niin kapeita ja matalia, että moottoriveneellä pystyy enää tuskin kääntymään Kaulahdenväylän tuntumassa.

Etelä-Espoon yleiskaavassa (karttaliitteet 2 ja 3) sekä Lasilaakson, Kurttilan ja Muulon (karttaliite 4) kaavoissa on useita kevyen liikenteen väyliä, joihin liittyy Espoonjoen ja Mankinjoen matalia ylikulkuja. Niiden alta moottoriveneillä kulku ei tulevaisuudessa ole mahdollista. Espoon kaupunginhallitus ei siis ole äänestyspäätöksessään ottanut huomioon alueen kaavoitusta.

Vanttilan, Kurttilan, Kauklahden ja Muulon kylien yhteisen vesialueen osakaskunnalla (ELY:n liitekartta 2) on Espoonjoen suussa, Pölanin kohdalla noin 30 kpl osakkaiden rantakaistaleita venepaikoiksi noin 200 m matkalla. Niistä on viimeksi kuluneina kolmena vuosikymmenenä ollut kesäisin käytössä vain 3-4. Muut paikat ovat tyhjinä. Laiturirakenteita on kuitenkin 100 m pituudelta. Osakaskunnassa ei ole ammattikalastajia.

Sen sijaan että kaupunginhallitus kannattaa moottoriveneilyn sallimista kapeikoilla,

Pro Espoonjoki ry esittää, että tekninen toimi ja ympäristötoimi neuvottelisivat osakaskunnan RN:o 876:10 kanssa, että Espoon- ja Mankinjoen varrella asuvilla olisi mahdollisuus varata venepaikka Pölanista. Todettakoon, että Lasilaaksossa, Kristallitien päässä olevalta yhteiseltä alueelta ja vastaavasti Kurttilan puolella, Stenbackan tien päässä olevalta yhteiseltä alueelta ei ole Pölaniin kuin 400 metriä.

Espoonjoki ja Mankinjoki laskevat Espoonlahteen luonnonsuojelualueen kautta. On välttämätöntä, että jokien virkistyskäyttö sopeutuu luonnonsuojelualueen ehtoihin sekä on sopusoinnussa ympäristöarvojen kanssa.

Espoon kaupunki pyrkii vuoden 2012 ympäristö- ja viherkaupungiksi. Espoo on rakentanut Tapiolasta lähtevää Rantaraittia jo Saunalahteen saakka ja Muulon kaavassa suunnitelmat ovat Kauklahdenväylälle asti. Espoo on kehittänyt liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuuksia kaupungin vesialueilla. Samalla tulisi kuitenkin muistaa, miten tärkeää on säilyttää Uudenmaan alueella Suomenlahteen laskevien kapeiden jokiuomien luonnonmukainen tila.

Äskettäin valmistuneissa Kurttilan ja Muulon kaavoissa on kiitettävästi otettu huomioon ulkoilureittien kulku jokivarsilla, ylityspaikat ja rantojen virkistyskäyttö. Em. alueille,

samoin kuin Lasilaaksoon on kaavoitettu runsaasti uutta rakennuskantaa. Edellä mainitussa Muulon kaavassa on varattu siltapaikka noin 400 m Espoonjoen suusta sijaitsevalle

yhteisalueelle, josta on lyhyt matka Pölanin venepaikoille. Yhteisen alueen välittömään tuntumaan on varattu myös paikka ulkoilukahvilalle. Se on suunniteltu rakennettavaksi purkupäätöksen saaneen rakennuksen paikalle (karttaliite 4). Rakennuksessa on asunut Aino Järnefelt, sittemmin nimeltään Sibelius. Mäkialue on nimetty Ainonpuistoksi. Rakennusta rajaa Espoonjokeen vanha korjausta vaativa kivipenger.

Ulkoilukahvila houkuttelee huviveneilijöitä Espoonlahdelta ajamaan kapeaa jokiuomaa pitkin muutaman sadan metrin etäisyydellä olevalle kahvilalle, ellei jokisuulla ole ajokieltoa.

Pro Espoonjoki ry korostaa, että Espoon- ja Mankinjoki soveltuvat hyvin melontaan ja lihasvoimalla liikutettavien pienveneiden käyttöön. Ne eivät aiheuta lietteen keräytymistä

jokisuihin.

Espoon tekninen keskus ja ympäristökeskus toteavat 2008 julkaistussa Kotinurkilta kallioille - Espoon luontokohteet -kirjassa: "Veden ollessa korkealla Espoonjoki soveltuu hyvin myös melomiseen" (s. 46). Kaupunginhallituksen moottorivenekieltoa koskevaa lausuntoa varten tekninen keskus on esitellyt kysymyksen Espoonjoen soveltuvuudesta vesiliikenteeseen toimintalinjaansa nähden täysin päinvastaisesti eikä ole ottanut huomioon suunniteltua, lähiajan toteutuksessa olevaa maankäyttöä.

Pro Espoonjoki ry on edellyttänyt, että teknisen toimen luonnonhoitoyksikkö huolehtisi Espoonjoen ja Mankinjoen varrella olevien viljelysten riittävien suojakaistojen noudattamisesta. Myös syyskyntöjen kyntösuuntien tulisi noudattaa rannan suuntaa, niin että huuhtoumat eivät valuisi jokiuomiin. Suojakaistoja ja -vyöhykkeitä tulisi voida käyttää jokamiehen oikeudella onkimiseen ja muuhun virkistymiseen sekä ulkoiluun.

Pro Espoonjoki ry toivoo, että Espoonlahden ja siihen laskevien Espoon- ja Mankinjokien suojelupäätöksellä huomioitaisiin Suur-Kauklahden alueella tapahtuva, erittäin voimakas, asutuksen kasvusta johtuva maankäyttö.

Pro Espoonjoki ry:n lähtökohtana suojelualoitteessa ovat olleet ympäristölliset ja luonnonsuojelulliset arvot sekä Espoon kapeiden jokiuomien luontoa mahdollisimman vähän kuormittava käyttö sekä nyt että tulevaisuudessa.