Espoon kaupunki
Ympäristölautakunta
PL 44
0270 ESPOON KAUPUNKI
Viite
Pitkäjärvitoimikunnan ja Pro Espoonjoki ry:n kirje 16.8.2005 ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntopyyntö 21.10.2005
Asia
LAUSUNTO PITKÄJÄRVEN
POHJALLE LASKETUSTA ASK1STON JÄTEVESIPUMPPAAMON PAIN EVIEMÄRISTÄ. ESPOO JA VANTAALänsi-Suomen vesioikeus on 12.25.1975 myöntänyt Vantaan kaupungille luvan nro 43/1975 paineviemärin rakentamiseen Pitkäjärven alitse Vantaan ja Espoon kaupunkien alueella, päätöksessä tarkemmin annetuin lupamääräyksin. Lupamääräyksiä ovat mm, että "Luvan saaja on vastuussa yrityksestä johtavasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä". Muuta varsinaista kunnossapitomääräystä ei päätöksessä ole. Putki on rakennettu vuosina 1975–1978. Putki on noin kolmen kilometrin pituinen PEH - muoviputki. Jonka paineluokka on 6 kp/cm2. Putki on siis ollut Pitkäjärven pohjassa lähes 30 vuotta.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 28.8.2003 myöntänyt Espoon Vedelle luvan nro 48/2003/1 viemärin asentamiseen Pitkäjärven pohjalle Espoon kaupungissa. Tämä päätös on mahdollistanut korvaavan yhteyden rakentamisen em. Vantaan kaupungin jätevesien johtamiseksi Espoon jätevesiviemäriverkkoon. Tämän luvan käsittelyn yhteydessä on esitetty, että vanha putkiyhteys poistettaisiin Pitkäjärvestä. Ympäristölupavirasto on jättänyt tämän kysymyksen hakemukseen kuulumattomana käsittelyn ulkopuolelle.
Vanha putki on jätetty Pitkäjärven pohjaan varajärjestelmäksi. Putki on saadun tiedon mukaan noussut pintaan kesällä 2005 putkeen jääneen jäte-veden kaasuuntumisen aiheuttaman nosteen vuoksi. Espoon Vesi on asiasta antamassaan lausunnossa todennut, että putken jättäminen varajärjestelmäksi on tarkoituksenmukaista. Putki jätetään ns. lepotilaan asentamalla siihen kaksitoiminen ilmausventtiili ja täyttämällä se puhtaalla vedellä, jolloin se pysyy pohjalla käyttökuntoisena. Lisäksi sukeltaja on tarkastanut putken kunnon ja sijainnin todeten ne asianmukaisiksi. Putken kunnossapitämisestä vastaa saadun tiedon mukaan Espoon Vesi Vantaan Veden kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Lisäksi Espoon Vesi on tehnyt selvityksen putken tarpeellisuudesta Espoon kaupungin ympäristökeskuksen pyynnöstä.
Pitkäjärvitoimikunta ja Pro Espoonjoki ry ovat viitekohdassa mainitulla kirjeellään vaatineet vanhan putken saattamista uuteen lupakäsittelyyn uuden tilanteen vuoksi.
Espoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta viitekohdassa mainitulla kirjeellään:
Lautakunta on lisäksi todennut, että mikäli putki ei ole välttämätön varajärjestelmänä, se on poistettava. Lautakunta on jo aiemmin vaatinut putken poistamista.
Uudenmaan ympäristökeskus toteaa asiasta seuraavan:
Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että putken jättäminen varajärjestelmäksi on tarpeellista, mutta ei välttämätöntä. Putki korvaa uuden alitusputken ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ainoastaan siinä tapauksessa, että uusi putki jostain syystä joutuu epäkuntoon tai sen kapasiteetti jostain syystä käy riittämättömäksi. Pumppaamoissa tapahtuvien sähkökatkojen aiheuttamia toimintakatkoksia se ei poista.
Uudenmaan ympäristökeskus toteaa kansalaisjärjestöjen vaatimuksesta vanhan jätevesiputken uudesta lupakäsittelystä, että se ympäristökeskuksen käsityksen mukaan on mahdollista vesilain 2. luvun 28 §:n perusteella. Pykälän 1. ja 2. momentti kuuluvat seuraavasti: "Mikäli tämän lain nojalla annettuun lupapäätökseen otettujen määräysten noudattaminen olosuhteiden muuttumisen vuoksi aiheuttaa haittaa, voidaan näitä määräyksiä haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta tämän luvun 27 §:ssä säädetystä ajasta riippumatta muuttaa, jollei muuttaminen sanottavasti vähennä rakentamisesta saatavaa hyötyä. Lupapäätökseen perustuvan oikeuden haltijalla ei ole oikeutta saada korvausta hakijalta muuttumisesta aiheuttamasta edunmenetyksestä, eikä myöskään kustannuksista, mikäli nämä ovat vähäiset.
Milloin tässä pykälässä tarkoitetun lupapäätöksen määräysten muuttaminen tai uusien määräysten antaminen osoittautuu tarpeellisiksi turvallisuussyistä. voidaan määräyksiä muuttaa tai uusia määräyksiä antaa olosuhteiden muuttumisesta riippumatta, noudattaen mitä 1 momentissa muutoin on säädetty,"
Lisäksi rakennelman kunnossapitoa ja poistamista käsitellään VL. 2. luvun 31 §:ssä.
Hakijana voi siis toimia haitan kärsijä (tässä tapauksessa lähinnä vesialueen omistaja) tai Uudenmaan ympäristökeskus. Tarkentavia määräyksiä voisi olla mm. nykyistä selkeämpi määräys putken kunnossa pitämisestä, niistä toimista, jotka ovat tarpeellisia putken paikallaan ja kunnossa pysymiseksi sekä putken uudelleen käyttöön ottamiseen liittyvistä sen moitteettoman toiminnan varmistavista toimenpiteistä.
Vesilain valvontaviranomainen (kunnan ympäristönsuojelulautakunta ja alueellinen ympäristökeskus) voi lisäksi kehottaa luvanhaltijaa hakemaan voimassa olevaan päätökseen tarpeellisia selventäviä määräyksiä. Asian ollessa kaupungin ympäristölautakunnassa vireillä olisi luontevaa, että kehotuksen tekisi ympäristölautakunta. Luvan haltija vastaa viimekädessä putkesta aiheutuvista haitoista ja vahingoista.
Uudenmaan ympäristökeskus pitää Espoon Veden selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä tarpeellisina ja oikean suuntaisina edellä esitetyin huomautuksin. Putken kuntotarkastuksia tulisi tehdä näin vanhalle putkelle kahden vuoden välein.
Apulaisjohtaja Rolf Nyström
Insinööri Heimo Tuomola
TIEDOKSI Pitkäjärvitoimikunta, pj. Marjo Matikka, Kuttulammentie 1 A, 02730 ESPOO
Pro Espoonjoki ry, siht, Matti Salakari, Vieraskuja 3 A 1, 02770 ESPOO
Vantaan Vesi
Espoon Vesi, Jukka Yli-Kuivila
Vantaan ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
KV, JK, Sly,
HT/ht