Pitkäjärven koillispuolen Vantaan puoleisen alueen jätevesiä on jo 30 vuotta johdettu putkella Pitkäjärven ali eteenpäin Espoon viemäriverkkoon ja edelleen Espoon Suomenojan puhdistamolle. Toiminnan perustana on ilmeisestikin ollut kaupunkien välinen yhteistyö, jossa on haettu molemmille osapuolille taloudellisesti edullista ratkaisua. Ympäristötietouden lisääntyessä ja putken ikääntyessä alueen asukkaat ovat kokeneet putken Pitkäjärven kannalta suureksi riskiksi. Esimerkkiä ei ole tarvinnut hakea kaukaa. Vastaavanlaisesta putken vahingosta on mm. Lippajärvi kärsinyt. Eri tahot ovatkin vaatineet useiden vuosien ajan putken poistamista järven pohjasta.

Asukkaat olivatkin tyytyväisiä, kun tuli tietoon, että maalle asennettava korvaava järjestelmä on suunnitteilla. Ratkaisu sai myös päättäjät taakseen ja aikataulu sovittiin ja rahoitus hankittiin. Asian piti olla selvä ja järveen upotetun riskejä aiheuttavan putken odotettiin poistuvan, kuten aikaisemmin oli luvattu. Asennustyöt aloitettiin tämän vuoden puolella. Tässä vaiheessa asukkaille kerrottiin, että rakennettava korvaava järjestelmä ei täytäkään nykyisiä turvallisuuskriteerejä. Työn toteuttajille oli siis tapahtunut tässä kohdin selvä virhe. Sitä paikattiin nyt sillä, että järvessä olevaa putkea ei poistetakaan, vaan se jätetään varaputkeksi. Uuden järjestelmän turvallisuus olisikin pitänyt turvata jo suunnitteluvaiheessa sopivalla järjestelmällä. Tämä olisi vaatinut lisää rahoitusta, eikä siihen ollut ilmeisestikään enää sovitussa aikataulussa mahdollisuuksia. Asian hoitotapa järkytti asukasjärjestöjä ja maanomistajia niin paljon, että alkuperäisestä vaatimuksesta putken poistamiseksi järven pohjasta haluttiin pitää edelleen kiinni.

Alueen asukkaat on nyt asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen. On tietysti selvää, että Pitkäjärveen kohdistuva riski on selvästi pienentynyt, kun uusi putki on valmistunut. Toisaalta on myös myönnettävä, että varaputkiajatuskaan ei ole periaatteessa huono. Uuden putken rikkoutumisriski voisi olla normaalia suurempi parin ensimmäisen vuoden aikana, jolloin varmasti mahdollisten työvirheiden aiheuttamat uuden putken rikkoutumiset tapahtuvat.. Nämä viat korjattaneen ko. aikana. Tässä tilanteessa varaputkea voitaisiin ajatella pidettävän käyttövalmiina parin vuoden ajan

Pitkälle tulevaisuuteen jatkuvaan vanhan putken varallapitoajatukseen sisältyy merkittäviä riskejä. Kun putki ei ole käytössä, miten estetään esim. rannoilta sen jäätyminen, aiheuttaako seisova vesi putken seinämille jääneen jätteen vaikutuksesta kaasunmuodostusta, joka pyrkii nostamaan tai liikuttamaan putkea, jolloin siihen saattaa tulla vaurioita, tai millä järjestelmällä putki pidetään täynnä puhdasta vettä yms. kysymyksiä herää. Nämä ovat varmaan teknisesti ratkaistavissa, mutta kuka takaa, että tarvittavaa teknistä järjestelmää jaksetaan pitää yllä vuosia, kun mitään ei tapahdu. Onko se sitten varmasti tarvittaessa käytettävissä? Putken aiheuttamaa haittaa kalastukselle ja hoitokalastukselle ei pidä myöskään unohtaa.

Uusi putki ja järven pohjassa oleva vanha putki ovat molemmat paineputkia. Kumpikaan ei toimi, jos pumppaamo ei toimi. Onko uudessakin tilanteessa sähkön jakelun häiriön (tms. syyn) vaikutuksesta aiheutuva Petikon pumppaamon pysähtyminen itse asiassa suurempi riski järven kannalta kuin putkivuodon aiheuttama riski? Tässä tilanteessahan jätevedet valuvat Pitkäjärveen oli varaputki käytettävissä tai ei.

Nyt onkin käynnistettävä kiireesti "YVA-selvitys", jossa arvioidaan erilaisia tilanteita, joissa jätevettä voi joutua järveen. Tällöin on selvitettävä kaikki ne valuma-alueen riski/häiriötilanteet, joiden toteutuessa ko. järjestelmästä pääsee jätevesiä Pitkäjärveen.

Riskikartoituksen jälkeen tulee selvittää ne toimenpiteet, joilla riskejä voidaan vähentää. Tällöin on otettava huomioon kunkin häiriötilanteen todennäköisyys, sen aiheuttama vahingon suuruus ja toisaalta tietenkin riskin poistamiseen liittyvien toimenpiteiden kustannukset sekä arvio saatavasta hyödystä. Mahdollisista toimenpiteistä "0-vaihtoehto" olisi varaputkijärjestelmä teknisine valvonta ja valmiuden yllä pitoon liittyvine toimintoineen. Muita vaihtoehtoja voisivat olla mahdollisen häiriön aikana jätevesien johtaminen ainakin osittain Vantaajokeen (Kivistön laajentuva alue tulee olemaan merkittävä putken käyttäjä ja se sijaitsee Vantaanjoen välittömässä läheisyydessä), jätevesien johtaminen esim. Pitkäsuon altaan kautta, jolloin jätevesistä laskeutuu iso osa lietteistä altaaseen ja jätevedet tulevat Pitkäjärveen osittain puhdistuneina tai jätevesien selkeyttäminen Pitkäjärvessä rajatulla alueella yms.

Asukkailla on käsitys, että myös muilla Pitkäjärven välittömässä läheisyydessä olevilla pumppaamoilla on tapahtunut joskus ylivuotoja. Jos näin on, niin myös näihin liittyviä riskejä tulee pienentää. Esitämmekin, että näiden kaikkien myös Espoon Veden hallinnassa oleville pumppaamoille asennetaan valvontalaitteet, joilla voidaan rekisteröidä kaikki ylivuodot automaatiojärjestelmään. Näistä tehdään esim. vuosittain yhteenveto, jonka tulee olla myös asukasjärjestöjen käytettävissä. Kerättävän tiedon perusteella päätetään onko myös muiden pumppaamoiden ylivuotoriskiä tarpeen pienentää.

Pitkäjärvitoimikunta                                                                        Pro Espoonjoki ry.

Marjo Matikka     Juhani Tarvas                                                     Tapio Ala-Peijari     Martti Salakari

puh. joht.              sihteeri                                                               puh. joht.                 sihteeri

Kuttulammentie 1 A                                                                       Kaivosmiehenkuja 6 B

02730 ESPOO                                                                             02730 ESPOO

marjo.matikka@luukku.com                                                          tapio.ala-peijari@kolumbus.fi