Korkein hallinto-oikeus

VASTASELITYS ESPOON KAUPUNGIN SELITYKSELLE KOSKIEN VALITUSTA HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN NS. FALLÅKERIN ASEMAKAAVAA

Vastaselityksen antaja
Kirkkojärvi Takaisin ry Kyrkträsket Tillbaka rf
Yhdistyksen hallitus
Puheenjohtaja Rainer Lahti
Sokinmäki 6 E
02760 Espoo
puh. 050-3622054

Valituksen kohde

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 4.6.2002 nro 02/0384/5, jolla hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Espoon valtuuston päätöksestä 3.9.2001.

Vastaselitys

Uudistamme asiassa kaiken aiemmin lausutun ja vaaditun. Lisäksi lausumme kunnioittavasti seuraavan.

Espoon uudessakaan selityksessä ei meluongelman osalta lausuta mitään uutta ja perusteltua. Kuitenkin kaupunki näyttää koko ajan kiistävän omien asiantuntijaviranomaisten rakennusvalvontakeskuksen ja ympäristölautakunnan näkemykset ja väittää että ne on otettu huomioon valmistelussa. Kun lausuntoja verrataan valituksen alla olevaan asemakaavaan, voidaan helposti nähdä, että kaupungin väite ei vastaa totuutta. Valittajat toteavat, että maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n terveellisyyden ja viihtyisyyden vaatimukset eivät toteudu. Myöskään Espoo ei ole hankkinut mitään lisäselvityksiä asian tiimoilta.

Kaupunki totesi aikaisemmassa selityksessään, ettei se näe tarvetta viranomaislausuntojen pyytämiseen ja perustelee sitä yllättäen sillä, että Uudenmaan ympäristökeskuksella ja Museovirastolla on ollut oikeus valittaa asemakaavapäätöksestä. Uudessakin selityksessään Espoo antaa ymmärtää, että koska kyseiset tahot eivät ole valittaneet asiasta, kaava on lainmukainen. Nyt kun lausuntoja on pyydetty ja saatu, nimenomaan asiantuntija-lausunnot puoltavat valittajien näkemyksiä. Espoo edelleenkin viittaa siihen, että asiantuntijat eivät vuonna 1999 puuttuneet asioihin, vaikka ne selvästi dokumentoiduin lausunnoin ilmoittivat asiantuntija-arvion.. Selkeä johtopäätös tästä asetelmasta on se, että Espoo ei halunnut pyytää asiantuntijalausuntoja eikä kuulla asiantuntijoita, koska kaupunki nimenomaan tiesi, että ne olisivat kielteisiä kaavaan liittyvän suurhankkeen osalta.

Yhdistys viittasi aikaisemmin siihen, että lainvoimaisessa seutukaavassa alue oli merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi ympäristöksi ja totesi, että tätä asiaa ei ole edes kerrottu hallinto-oikeudelle. Nyt käsillä olevassa uudessa selityksessä kaupunki jo lähestyy asiaa, mutta ei mitenkään perustele, että kaavassa esitetty ratkaisu poikkeaa radikaalisti siitä mitä voidaan sovittaa arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja luonnonmaisemaan. Tämän arvioimiseksi valittajat toivoivat ja toivovat vieläkin, että korkein hallinto-oikeus pyytäisi asiasta lausunnon myös ympäristöministeriöstä, joka on pyrkinyt määrittelemään kriteerejä arvokkaille ympäristöille. Valittajan mielestä edelleenkin yleiskaavamerkintä ja -määräys estävät suunnitellun kaltaisen liikerakentamisen kyseiseen kohtaan.

Valittajat ovat jokivarteen tapahtuvasta rakentamisesta edelleenkin sitä mieltä,että rakentamisen rajat jokivarren kortteleissa tulisi kulttuurimaisemallisista syistä siirtää kohdasta riippuen 10-20 metriä kauemmas joesta.

Lisäksi valittajat toteavat, että Espoon kaupunki ei ole vieläkään laajemmin perustellut liikerakennuksen soveltuvuutta kyseiseen erittäin vanhaan kulttuuriympäristöön.

Museoviraston ja Espoon kaupunkimuseon lausunnot osoittavat selvästi, että vähittäiskaupan suuryksikkö ei sovellu kaavan mukaiselle paikalleen. Valittajat haluavat nostaa esille, että alue on ollut yhtämittaisesti asuttuna ja viljeltynä yli 700 vuotta ja alue on keskiajalta periytyvä Espoon sydänalueen kulttuurimaisema (kaupunginmuseon lausunnosta). Valittajien mielestä tällaisen kohdan turmeleminen on maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Espoon kaupunginmuseon johtopäätös, joka on lausunnon viimeisenä virkkeenä kertoo kaiken: "Espoon kaupunginmuseo toteaa kantanaan, että Glomsbyn alueelle suunnitellun uuden vähittäiskaupan suuryksikön kaltainen suurimittakaavainen rakentaminen turmelee jäljellä olevaa Bembölen ja Glomsbyn kulttuurimaisemaa." Tätä valittajat ovat alusta lähtien yrittäneet todistaa ja asiantuntijaviranomaisten lausunnot osoittavat valittajien perusteet oikeiksi.

Lopuksi valittajat kiinnittävät huomiota siihen, että Espoon kaupungin vastineesta Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei käy ilmi sitä, että lausunto on syntynyt kaupunginhallituksessa äänestyksen jälkeen. Äänin 6-9 hävisi esitys, jossa "kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa KHO:lle selvityksen museoviraston kirjeen, Espoon kaupunginmuseon lausunnon ja Fallåkerin asemakaavasta valittaneiden vastaselvitysten johdosta ja esittää siinä, että valitukset tulee hyväksyä." Tämän kaltainen asioiden salaaminen ei ole hyvää hallintoa. Päätöspöytäkirja liitteenä 2.

                                        Espoossa 11. päivänä helmikuuta 2004

Kirkkojärvi Takaisin yhdistyksen puolesta

                                        Rainer Lahti                       Martti Salakari

Puheenjohtaja                    Sihteeri

 

Edellä olevaan vastaselvitykseen yhtyy myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle valittanut Pro Espoonjoki ry – Pro Esbo å rf, ja toistaa esittämänsä vaatimukset.

Yhdistyksen puolesta

Espoossa 11. päivänä helmikuuta 2004

Tapio Ala-Peijari                 Martti Salakari

Puheenjohtaja                      Sihteeri

Liite 1. Korkeimman hallinto-oikeuden vastaselitysosoitus (31.12.2003)

Liite 2. Kaupunginhallituksen kokouksen 16.12.2003 päätöspöytäkirja (§14)