KANNANOTTO ESPOON KESKUKSEN NIMENMUUTOSEHDOTUKSEEN

Alueella, joka nyt kantaa nimeä Espoon keskus, on pitkä historia Espoon pitäjän/kunnan sydämenä - joen varteen pystytettiin jo keskiajalla kirkko ja kirkon läheisyyteen on eri aikoina sijoitettu hallinnollisia instansseja ja muita kuntalaisten kannalta tärkeitä toimintoja. Tämä on ollut laajan pitäjän keskikohdassa sijaitseva kirkonkylä – ei suinkaan keinotekoisesti synnytetty kaupungin keskus, niin kuin väitetään. Vaikkakin jokin muu kaupunginosa tänään voi tuntua kaupunkimaisemmalta palvelujen keskittymältä, tämä on se perinteinen keskus, joka aikojen kuluessa on muodostunut luonnolliseen paikkaan. Muut ovat olleet suunniteltuja projekteja.

Joki on aina ollut alueella keskeinen elementti, se leimaa koko topografian: jokilaakso, jonka molemmin puolin maisema kohoaa kukkuloiksi ja kallioiksi. Lukuisat asutuskeskukset ja kaupungit maailmassa ovat syntyneet samantapaisiin maisemiin - vaikkapa seitsemän kukkulan Rooma! Kuten yleisesti tiedetään, Espoo on mitä ilmeisimmin saanut joelta myös nimensä; etymologisesti se lienee muunnos sanasta Asp-å eli haapajoki. Katsomme, että on kulttuurihistoriallisesti sekä alueella muodostuneen identiteetin, perinteen ja tottumuksen kannalta tärkeää, että jokilaaksoon ja sen ympäristöön sijoittuvan kaupunginosan nimessä säilyy sana Espoo.

Tällä alueella sijaitsee joka tapauksessa Espoon kirkko ja kohta Espoon hiippakunnan piispantalo, täällä on Espoon asema, kauppakeskus Espoontori jne. Ja kaiken keskellä virtaa yhä, joskin kutistuneena, Espoonjoki , joka toivon mukaan vielä kunnostetaan arvonsa mukaiseen tilaan. Jos kaupunginosan nimi muuttuu kokonaan, ei voi syntyä kuin suuri hämmennys sekä historian ja perinteen hämärtyminen.

Pro Espoonjoki ry – Pro Esbo Å rf

puolesta

Nena Stenius                 Benita Åkerlund

Kulttuuritoimikunnan      Kulttuuritoimikunnan jäsen
puheenjohtaja.