Tausta
Etelä-Espoon yleiskaava on valmisteilla. Sen piiriin kuuluu Espoonjoen vesistön valuma-alueesta lähinnä päähaaran alajuoksu ranta-alueet. Asutuksen kannalta merkittävämpänä yksittäisenä alueena on Kauklahden seutu Lippajärvi ja Pitkäjärven kaakkoisranta.
Yleiskaavaa valmisteltaessa sen lähiympäristö tulee ottaa huomioon, koska kaavan periaatteet toteutuessaan tulevat vaikuttamaan myös lähiympäristöön. Tässä mielessä merkittävä alue on Espoonjoen varsi myös keskusta-alueella Kirkkojärvelle asti.
Mahdolliset kehityssuunnat
Esitetyissä vaihtoehtomalleissa alueellisen kehittämien pääpaino on Leppävaaran keskuksen ja Tapiola-Olari alueilla. Muut kehityssuunnat vaihtelevat mallista riippuen. Tuntuisikin kuitenkin ilmeiseltä, että Kauklahden ympäristöä tullaan rakentamaan kaikissa vaihtoehdoissa. Sen tärkein liikenneyhteys tulee olemaan joko rantarata kaupunkiratana tai Kivenlahteen asti rakennettava metro liityntäliikenteineen. Toisaalta myös Espoon keskustaa tullaan todennäköisesti kehittämään. Se ei kuulu yleiskaavan piiriin, mutta kaavan ratkaisut tulevat vaikuttamaan myös sen kehittämiseen.
Lähitulevaisuudessa näemme Kauklahden ja Espoon keskustan kehittämisen olevan väistämätöntä. Yleiskaavan määräyksillä tätä kehitystä tulee myös ohjata siten, että Espoonjokilaakso säilyy riittävänä viheralueena, jolloin sen vesistölliset, kulttuurilliset ja maisemalliset arvot voidaan suojella. Em. järvien ympäristössä on jo olemassa asemakaavat, joiden osalta ei ole merkittävää kehittämistarvetta.
Kaavan sisällöstä
Pidämme tärkeänä, että yleiskaavassa otetaan riittävästi huomioon vesistön ja sen kulttuuriarvojen säilyttäminen:
- Vesistön ranta-alueet tulee säilyttää minimissäänkin vapaina uudelta rakentamiselta vähintään 50 metrin etäisyydellä uomasta. Silloin kun se suinkin on mahdollista alueen tulisi olla leveämpikin, jotta alueesta voisi muodostua todellinen viherreitti. Hyvin toimivan viherreitin vähimmäisleveytenä pidetään 200 metriä. Yleiskaavalla tulee tiivis asuntorakentaminen ohjata siten, että tämä tavoite toteutuu.
- Jokiuoman rannoille tulee jättää riittävän leveät suojakaistat estämään ympäristön viheralueiden ravinteiden pääsy vesistöön. Näin voidaan varmistaa vesistön säilyminen mahdollisimman puhtaana.
- Asuntoalueen puistoon liittyvä vesielementti lisää viihtyvyyttä, kun ranta-alueen kehittämiseen kiinnitetään riittävästi huomiota.
- Kulttuuriin liittyvät jokilaakson vanhat rakennukset ja rakenteet tulee säilyttää ja sopeuttaa muuhun rakentamiseen.
Kaupungin hallitus on vastauksessaan kansalaisaloitteeseemme todennut päätöksessään 23.04.2001 (asianro 17) mm. seuraavaa:
Espoon pienvesistöjen suojelu on jäänyt toissijaiseksi rakentamispaineiden ja vanhastaan mm. maanviljelyn ojitustarpeiden takia. Pienvesistöjen säilyttämisellä luonnonmukaisena on kuitenkin selkeät luonnontieteelliset, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset syyt. Puronvarren luontainen puusto ja pensaisto muodostavat taloudellisestikin arvioiden merkittävän ytimen asuntoalueiden puistoille.""Rakentamistoiminta muuttaa vesiuomia myös vähitellen ja yllättäviä vaikutuksia havaitaan vasta pidemmän ajan kuluttua. Rakentamistoimenpiteet voivat olla syynä sellaisiin vesimäärien lisääntymiseen, joista aiheutuu vesihaittaa. Tämä tulee kyseeseen erityisesti pienten uomien kohdalla. Katu- ja piha -alueiden päällystäminen lisää valuntaa, joka voi aiheuttaa myös ravinnehuuhtoutumien kasvua. Rakentamistoimintaa vesiuomien varteen suunniteltaessa tulisi arvioida viher- ja suojavyöhykkeiden merkitys sekä virkistyskäytön että luonnon kannalta."
"Kaupunkisuunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että Espoon vesistöalueiden säilyminen ja turvaaminen monimuotoisena sekä luontaisiin että kaupunkirakenteellisiin puitteisiin tukeutuvana kokonaisuutena on merkittävä tavoite Espoon kaavoituksessa. Espoon eteläosien yleiskaavan kaupunkirakenneselvityksen osaraporttina on julkaistu Espoon kaupungin viheralue- ja vapaa-alue -järjestelmä, jonka tärkeä aihe Espoon vesistöt ovat. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisu A 30:1995). Kaupunginvaltuuston päätöksen 27.5.1996 mukaan sitä tulee käyttää ohjeena kaavoituksessa.
Viher- ja vapaa-aluejärjestelmässä on vesistöön liittyvät virkistysalueet otettu korostuneesti esiin: toisaalta rannikko ja saaristo, toisaalta jokilaaksot. Etelä-Espoon jokilaaksot muodostavat merkittävän virkistystä ja ulkoilua palvelevan ja kaupunkirakennetta jäsentävän tekijän. Em. raportissa on karttaliitteenä kolmen tärkeimmän jokilaakson; Espoonjokilaakson, Suomenojan laakson ja Gräsanojan laakson kehitysvaiheet sekä viheryhteyksien kehittämismahdollisuudet ja rajoitukset yleiskaavallisiin aluevarauksiin ja nykytilaan peilautuen."
Haluamme korostaa näitä kaupunginhallituksen päätöksen ohjeita yleiskaavan valmistelussa.
Espoossa kesäkuun 25. päivänä 2002
Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf
Tapio Ala-Peijari Martti Salakari
puheenjohtaja sihteeri
Kaivosmiehenkuja 6 B
02730 ESPOO