LAUSUNTO YVA-SELOSTUKSESTA, PITKÄSUON METALLEILLA LIKAANTUNEIDEN MAIDEN LOPPUSIJOITUSPAIKKA, VANTAAN KAUPUNKI

Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/94, muutos 267/99) ja YVA-asetuksen (268/99) 6 §:n hankeluettelon kohdan 11 mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ongelmajätteiden käsittelylaitoksiin, joihin ongelmajätteitä otetaan vastaan sijoitettavaksi kaatopaikalle tai käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti.

Vantaan kaupunginhallitus on Uudenmaan ympäristökeskukseen 4.3.2002 saapuneella kirjeellä saattanut vireille Pitkäsuon metalleilla likaantuneiden maiden loppusijoituspaikan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Uudenmaan ympäristökeskus toimii hankkeessa YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon hankkeen arviointiohjelmasta 4.12.2002.

Hankkeesta vastaa Vantaan kaupunginhallitus. Yhteyshenkilönä on toiminut maatutkimusinsinööri Matti Holtari tekniseltä toimialalta.

Konsulttina arviointiohjelman laadinnassa on toiminut Maa- ja Vesi Oy, jossa hankkeen projektipäällikkönä on toimialajohtaja Karita Åker.

Arviointiselostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.

Arviointiselostus on tehty arviointiohjelman mukaisesti ottaen huomioon yhteysviranomaisen ohjelmasta antamassa lausunnossa mainitut asiat. Selostuksen laatimisessa on pyritty ottamaan myös huomioon muissa lausunnoissa, muistutuksissa, yleisötilaisuuksissa ja ohjausryhmän kokouksissa esiin tulleet seikat.

Vantaan kaupunki suunnittelee entisen Grönbergin lyijysulaton vaikutusalueen kunnostusta tulevaa maankäyttöä varten.

Tikkurilassa, entisen Grönbergin lyijysulaton tontin ja sen ympäristön maaperässä on todettu olevan noin 120 000 m3 lyijyllä saastunutta maata. Alue on kaavoitettu työpaikka-alueeksi ja osittain puistoksi. Korkeiden lyijypitoisuuksien vuoksi kunnostamatta jättäminen tai alueelle eristäminen ei tule kyseeseen. Tämän vuoksi lyijyllä pilaantuneet maat on sijoitettava muualle.

0-vaihtoehdossa uutta loppusijoitusaluetta ei rakenneta. Lyijyllä likaantuneet maamassat sijoitetaan olemassa olevan luvan omaaville loppusijoitusalueille tai käsittelylaitoksiin.

0+ vaihtoehdossa lyijyllä likaantuneet maamassat välivarastoidaan Pitkäsuolle ja kuljetetaan myöhemmin loppusijoitettavaksi olemassa olevan luvan omaaville pilaantuneiden maiden vastaanottoalueille.

1-vaihtoehdossa lyijyllä likaantuneet maat sijoitetaan joko käsittelemättöminä tai betonoituina Pitkäsuolle rakennettavaan kalliokaivantoon. Loppusijoitusalue eristetään ongelmajätteiden eristysrakentein. Massojen välivarastointi tapahtuu Pitkäsuon täyttömäen alueella.

2-vaihtoehdossa lyijyllä likaantuneet maat sijoitetaan betonoituina Pitkäsuolle täyttömäeksi. Massojen välivarastointi tapahtuu Pitkäsuon täyttömäen alueella.

Pitkäsuon alue sijaitsee Länsi-Vantaalla Petikossa. Sen länsipuolella on Vantaan kaupungin täyttömäki. Täyttömäen yhteydessä on lyijyllä pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä.

Alueelle laaditaan asemakaavaa hanketta varten. Asemakaavan laatimista ei ole muodollisesti yhdistetty YVA-menettelyyn, mutta niitä on esitelty yleisölle samoissa tilaisuuksissa.

Arviointiselostuksen vireillä olosta on ilmoitettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisesti Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Vantaan Sanomissa 10-13.3.2002. Arviointiohjelmasta on kuulutettu 11.3.-30.4.2002 välisenä aikana Vantaan kaupungin ja Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja arviointiohjelma on ollut tuolloin nähtävänä Vantaan kaupungin maankäyttötoimen yhteispalvelupisteessä, Martinlaakson yhteispalvelupisteessä, Espoon kaupungintalolla ja Espoon ympäristökeskuksessa.

Arviointiohjelmasta järjestettiin esittelytilaisuus yleisölle Kilterin koululla 12.3.2001 illalla.

Hankkeesta vastaava perusti hanketta varten ohjausryhmän, jossa olivat edustettuina hankkeesta vastaava, Vantaan kaupungin eri toimialoja, Espoon kaupungin ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja asiantuntijana. Hankkeesta järjestettiin arviointimenettelyn kuluessa kaksi esittelytilaisuutta yleisölle.

Yhteysviranomainen pyysi lausunnot Espoon kaupungilta, Vantaan kaupungin ympäristövalvontalautakunnalta ja kaavoituslautakunnalta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta ja Uudenmaan liitolta.

Vantaan ympäristövalvontalautakunta katsoo arviointiohjelmasta antamansa lausunnon tulleen melko hyvin otetuksi huomioon arviointiselostusta laadittaessa. Vantaan ympäristövalvontalautakunta pitää kaikkia hankevaihtoehtoja toteuttamiskelpoisina. Lausunnossa Pitkäsuon täyttömäkeä pidetään käyttökelpoisena loppusijoituspaikkana, koska se täyttää kaatopaikkojen sijoituspaikan yleiset edellytykset, eikä kumpikaan hankevaihtoehto rakentamisaikaa lukuun ottamatta tule haittaamaan alueen käyttämistä virkistysalueena.

Vantaan kaavoituslautakunta katsoo arviointiohjelmasta antamansa lausunnon tulleen pääosin otetuksi huomioon arvioinnissa ja pitää ympäristöselvityksiä riittävinä asemakaavan laatimisen pohjaksi. Kaavoituslautakunta pitää vaihtoehtoa 2 huonompana, koska se edellyttää maamassojen stabilointia eikä massoja tästä syystä tarvittaessa voida enää helposti poistaa alueelta.

Espoon kaupunginhallitus pitää 0-vaihtoehtoa Espoon kannalta parhaana. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa kaupunginhallitus katsoo olevan ainakin teoreettinen riski Pitkäjärven lyijypitoisuuden noususta. Niissä pitää lausunnon mukaan toteuttaa pinta- ja suotovesien viemäröinti ja johtaminen jäteveden puhdistamoon, jolloin niiden aiheuttama riski Pitkäjärven osalta voidaan kokonaan poistaa.

Etelä-Suomen lääninhallitus pitää arviointiselostusta monilta osin puutteellisena ja suppeana. Lausunnossa korostetaan erityisesti virkistyskäytön kannalta kattavan asukaskyselyn merkitystä ja painotetaan erityiskohteiden (koulut, päiväkodit ja sairaalat) esittämistä selkeästi kartalla. Lausunnon mukaan arviointiselostuksessa olisi pitänyt tarkemmin selvittää kuinka laajalla alueella lyijypitoinen pöly vaikuttaa sienestykseen ja marjastukseen. Melun osalta lääninhallitus pitää puutteena sitä, että arvioinnissa on tarkasteltu pelkästään hankkeesta aiheutuvaa melua eikä alueen kokonaismelua. Kokonaisuudessaan lääninhallitus pitää 0-vaihtoehtoa parhaana.

Uudenmaan liitolla ei ole huomauttamista arviointiselostuksesta.

Keimolan omakotiyhdistys ry pitää arviointiselostusta ylimalkaisena ja kiinnittää huomiota erityisesti hankkeesta aiheutuvaan pölyyn ja suotovesiin. Pahimpana haittalähteenä muistutuksessa pidetään välivarastointia. Muistutuksessa korostetaan Petikonmetsän merkitystä virkistysalueena ja katsotaan vaihtoehdon 2 aiheuttavan vähemmän häiriötä, koska se sijaitsee nykyisellä maanläjitysalueella.

Jupperin omakotiyhdistys ry on erityisen huolissaan lyijyn joutumisesta valumavesien mukana Espoon Pitkäjärveen, joka on merkittävä virkistyspaikka lähialueella olevalle melko tiheällekin asutukselle. Hankkeen katsotaan aiheuttavan niin pitkäaikaisen riskin, ettei sitä voi hyväksyä ja muistutuksessa esitetään nollavaihtoehdon mukaista loppusijoitusta.

Pro Espoonjoki ry käsittelee muistutuksessaan laajasti lyijyn välivarastoinnin ja loppusijoituksen riskejä erityisesti vesistövaikutusten ja Espoon Pitkäjärven kannalta. Tältä osin muistutuksessa katsotaan, että YVA-selostuksessa lyijyn aiheuttamaa ympäristöriskiä on vähätelty. Näistä syistä Pro Espoonjoki esittää, että lyijymaiden sijoittamista Pitkäsuolle ei tule sallia ja pitää erityisen turhana esitetyn välivarastoinnin toteuttamista. Muistutuksen mukaan välivarastoinnilla ei saavuteta mitään erityistä etua, mutta ympäristöriskiä lisätään oleellisesti.

Harri Rinne on lähettänyt 8.3.2002 sähköpostitse arviointiselostuksesta muistutuksen, jossa käsitellään lähinnä välivarastoinnin ja loppusijoituksen suhdetta .

30.4.2002 päivätyssä 10-sivuisessa muistutuksessaan Harri Rinne käsittelee yksityiskohtaisessa arviointiselostuksen yksityiskohtia, puutteita ja virheitä. Muistutuksessa käsitellään laajasti myös hankkeen perusteita ja vaihtoehtoja. Muistutuksessa moititaan hankkeen vähäistä tiedottamista ja ettei Uudenmaan ympäristökeskus ole toimittanut hänen pyytämiään tietoja hankkeen ympäristölupahakemuksesta ja välivarastointiluvasta.

19.6.2002 päivätyssä muistutuksensa täydennyksessä Harri Rinne täsmentää muistutustaan ja käsittelee erityisesti työaikaisia haittoja ja välivarastoinnin vaikutuksia Pyymosan lehtoon.

Terttu Toivola korostaa alueen virkistyskäytön merkitystä ja tuo esiin tontillaan olevan lähdekaivon, josta kuusi taloa saa vetensä.

Arviointiselostus kattaa YVA-asetuksen 12 §:ssä mainitut arviointiselostuksen sisältövaatimukset ja arviointiselostus on käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla.

Arviointiselostuksessa on riittävästi otettu huomioon yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esitetyt näkökohdat. Arviointiselostukseen on otettu uusi sijoituspaikkavaihtoehto, muokattu alkuperäisiä vaihtoehtoja sekä esitetty jo ennen YVA-menettelyä tehty sijoituspaikkojen karsinta ja sen perusteet. Myös Vantaan ympäristövalvontalautakunta on todennut, että arviointiselostuksessa on pääosin otettu huomioon sen arviointiohjelmasta esittämät asiat.

Hankkeen läheisyydessä sijaitsee Natura 2000 –ehdotukseen sisältyvä Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät (F10100064).

Natura-alue koostuu kuudesta erillisestä osasta Vantaan ja Espoon rajalla. Näistä Pyymosan lehto ja Isosuo sijaitsevat lähellä hankealuetta. Arviointiselostuksessa on tarkasteltu hankkeen mahdollisia vaikutuksia näihin kohteisiin ja todettu, että hanke ei heikennä merkittävästi Natura 2000 -ehdotuksen Pyymosan ja Isosuon osa-alueiden niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi ei näin ollen ole tarpeen mikäli välivarastointi hoidetaan niin, ettei se heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja,

joiden vuoksi Pyymosan lehto on otettu mukaan NATURA 2000 -ohjelmaan. Välivarastoinnin osalta arviointiselostus on yleispiirteinen, kartat ovat monessa mittakaavassa eikä mittakaavaa ole yleensä mainittu.

Keskeinen huoli lausunnoissa ja muistutuksissa on riski lyijyn pääsemisestä pinta- ja pohjaveteen. Ympäristöluvassa käsitellään vesienhallintaan liittyvät yksityiskohdat, mutta avoin tiedottaminen kansalaisten suuntaan on muutoinkin omiaan hälventämään pelkoja ja epävarmuutta. Koska alue on myös virkistysaluetta, on mahdolliseen lyijyn leviämiseen pölyämisen kautta syytä kiinnittää riittävää huomiota niin seurannan, lieventämistoimien kuin tiedotuksenkin keinoin.

Arviointiselostukseen on arviointiohjelman jälkeen otettu uusi vaihtoehto, jossa massat eristetään betonoituina Pitkäsuolle täyttömäeksi. Tätä vaihtoehtoa voidaan myös pitää ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisena, vaikkakaan sitä ei ole suunniteltu yksityiskohtaisesti ja sen toteuttaminen edellyttää tarkempia ympäristöselvityksiä.

Yhdessä muistutuksessa on esitetty kritiikkiä arviointiselostuksesta tiedottamisesta. Arviointiselostuksesta on kuulutettu ja sen on ollut nähtävillä yli puolitoista kuukautta, nähtävilläolosta on ilmoitettu virallisten ilmoitustaulujen lisäksi kolmessa lehdessä ja järjestetty esittelytilaisuus yleisölle. YVA-asetuksen 13 §:n mukaan arviointiohjelmasta on kuulutettava vähintään 14 vuorokauden ajan ja se on julkaistava ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. YVA-asetuksen 14 §:n mukaan mielipiteiden ja lausuntojen toimittamiselle on varattava 30-60 päivää kuulutuksen julkaisemispäivästä. Yleisötilaisuutta YVA-lainsäädäntö ei edellytä. Näin ollen arviointiselostuksesta on tiedotettu laajemmin kuin YVA-lainsäädäntö edellyttää.

Yhteysviranomaisen lausuntoa valmistellessamme olemme lisäksi ottaneet huomioon myös määräajan jälkeen saapuneet lausunnot ja muistutukset.

Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja osoitteensa maininneille muistuttajille.

Lausunto on nähtävissä myös internet-osoitteessa

http://www.ymparisto.fi/poltavo/yva/arkisto/uyk/index.htm.

Lähetämme kopiot arviointiohjelmasta saamistamme lausunnoista ja muistutuksista hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Johtajan estyneenä ollessa Apulaisjohtaja Rolf Nyström

Ylitarkastaja Jorma Jantunen

Liite Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku

Tiedoksi

Ympäristöministeriö

Suomen ympäristökeskus (lausunto + 2 kpl arviointiselostuksia)

lausunnonantajat

muistuttajat

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV

Alueelliset ympäristökeskukset